Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut maailman ennennäkemättömään energiakriisiin. Tässä tilanteessa Suomi turvautuu ydinvoimaan ja maassa keskustellaan pienydinvoimaloista. Se ei kuitenkaan ole riskitön, nopea eikä halpa ratkaisu.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut maailman ennennäkemättömään energiakriisiin. Tässä tilanteessa Suomi turvautuu ydinvoimaan ja maassa keskustellaan pienydinvoimaloista. Se ei kuitenkaan ole riskitön, nopea eikä halpa ratkaisu.
Vihreät kannattaa ydinenergialain uudistusta, joka helpottaisi myös pienydinvoimaloiden käyttöönottoa. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälän mielestä valtion olisi käynnistettävä pienydinvoimalapilotti yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Tutkimus paljasti yllättävän suuren kannatuksen pienydinvoimalle pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 46 % suhtautuu pienydinvoimaan myönteisesti. Paikallinen pienydinvoima innosti erityisesti miehiä, kun taas naiset suhtautuivat huomattavasti kielteisemmin pienydinvoimaloiden käyttöönottoon.
Wikipedia täydentyy suomenkielisillä ympäristötermeillä ensi torstaina 20.1., kun Tieteiden yön yhteydessä järjestetään Ympäristötiede Wikipediaan! -etätapahtuma. Toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa asiantuntijat editoivat yhteisvoimin tuoreinta ympäristötietoa ja -terminologiaa kaiken kansan luettavaksi.
Aalto-yliopistossa kehitellään uutta tekstiilien merkintää, joka kattaisi nykyisiä merkintöjä laajemmin kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Shades of Green – merkin kehittely on osa laajaa Finix-projektia, jossa on mukana tutkijoiden lisäksi päättäjiä ja kansalaisjärjestöjä sekä yrityksiä tekstiili- ja metsäteollisuudesta sekä jätteiden käsittelystä.
Ratkaisuja maailman meriä vaivaavaan leväongelmaan etsitään kuumeisesti. Suomalaisen Origin By Ocean -yhtiön tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa levänjalostuksen avulla. Raaka-aineina käytetään sinileviä ja rakkohaurua, joiden kerääminen poistaa ravinteita merestä tehokkaasti. Levästä valmistetaan jalostettuna muun muassa kosmetiikkaa, lääkkeitä, elintarvikkeita ja lannoitteita.
Sähköautojen myötä yleistyvät isot akut tarvitsevat tehokasta kierrätystä, jonka ympäristöhaitat on tutkittu. Vaihtoehtoisten kierrätysprosessien kehittämisellä on kiire, sillä akkujätteen määrä kasvaa nopeasti ja Suomi pyrkii vastuullisen akkukierrätyksen kärkimaaksi. Aalto-yliopistossa kehitetty liuottamiseen pohjautuva kierrätysprosessi pienentää akkumetallien hiilijalanjälkeä merkittävästi verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin.
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Tulevaisuudessa tarvitaan valtavia määriä vetyä ja sähköpolttoaineita ja aivan omia energiajärjestelmiä. Riittävän suuri ja riittävän edullinen tuotanto edellyttää joko jättimäistä energiapuistoa ja gigatehdasta tai energiantuotantolauttaa. Pienydinvoiman rakentamista pitää samalla ajatella aivan uudella tavalla. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan kolmas osa.
Vety on edelleen kallis ratkaisu, mutta Pariisin sopimuksen noudattamiseksi on hyvä katsoa kaikkia energiantuotannon muotoja. Ydinvoiman käyttö vedyn tuotannossa on tällä hetkellä halvin vaihtoehto. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan toinen osa.
Energiankulutus jatkaa kasvuaan, ja siksi myös fossiilisten energianlähteiden käyttöä on vaikea saada supistumaan. Vetyteknologia voisi ratkaista energiaongelman, mutta nyt tarvitaan investointeja todella isoihin vedyntuotantoon keskittyviin energiapuistoihin ja voimalaitoksiin. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa.
Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.
Tulevaisuuden energiankulutusta arvioidaan liian usein alakanttiin ja se vaikuttaa päästövähennysvaatimusten tiukkuuteen. Energiantarve kasvaa vuosi vuodelta, sillä maapallon väestömäärä jatkaa kasvuaan vielä vuosikymmeniä, ja kehittyvissä maissa elintaso nousee.
Pienillä ydinvoimaloilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Etenkin lämmöntuotannossa paikalliset pienreaktorit ovat joustava vaihtoehto.
Uusi viidennen sukupolven verkkoteknologia tuo mukanaan disinformaatiota, tietoturvaa ja uusia mahdollisuuksia.