Huhtikuun alussa Nature Mental Health julkaisi mielenkiintoisen tutkimuksen, joka käsitteli ruokamieltymysten ja aivojen terveyden välistä yhteyttä. Myös Helsingin Sanomat (HS) uutisoi tästä tutkimuksesta. Jutun alussa todetaan, että ”Kaikkiruokaisuus tukee aivojen hyvinvointia paremmin kuin kasvissyönti. Tällaisen päätelmän voi tehdä tuoreesta tutkimuksesta.”
Tutkimuksen perusteella tällaista päätelmää ei kuitenkaan voi tehdä sillä alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut kasvissyöjistä koostuvaa ryhmää. Tutkijat selvittivät 140 elintarvikkeen avulla osallistujien ruokamieltymyksiä ja muodostivat sen perusteella neljä ruokavalion alatyyppiä. Kakkosryhmään luokiteltiin osallistujat, jotka suosivat enemmän hedelmiä ja kasviksia mutta vähemmän proteiinipitoisia ruokia. Tutkijat nimesivät tämän ryhmän hieman harhaanjohtavasti ”kasvisruokavalio” -ryhmäksi. Hyvin todennäköisesti kyseiseen ryhmään luokitellut söivät siis myös lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita, mutta tästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, sillä sitä ei mitattu tutkimuksessa.
Ruokamieltymysten lisäksi osallistujilta oli kartoitettu geneettistä alttiutta erilaisiin mielen ja aivojen sairauksiin. Kartoituksen perusteella ryhmään 2 luokitelluilla osallistujilla oli perinnöllisesti kohonnut riski sairastua mm. Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsofreniaan. Lisäksi heillä oli suurempi taipumus itsetuhoisuuteen. Ryhmään 2 kuuluneiden osallistujien mielenterveyden ja kognition ongelmat voivat siis selittyä heidän perimällään. Alkuperäisen artikkelin pohdintaosiossa tutkijat toteavat tämän myös itse ja jatkavat pohdintaa; ”sen sijaan välipaloihin ja runsasproteiinisiin ruokiin mieltyneiden kolmosryhmäläisten mielenterveysongelmat johtuvat todennäköisemmin heidän ruokavaliostaan kuin geeneistä”. HS tiedeuutisen osuvampi otsikko olisikin ollut ”Lihalla ja vähäkuituisella ruokavaliolla oli tutkimuksessa yhteys mieleneterveyden ongelmiin.”
Tutkimuksen osallistujien keski-ikä oli 71 vuotta. Mikäli ryhmään 2 todella kuului useita kasvissyöjiä ja vegaaneja, heidän ruokavalionsa tarkasta koostumuksesta ei kyseisen tutkimuksen perusteella saatu tietoa. Korkea ikä ja myös mahdolliset (aivojen) sairaudet huomioiden on mahdollista, että ruokavalio on ollut joltain osin puutteellinen. Sen sijaan tasapainoisesti koostetusta (mm. palkokasveja, täysjyväviljaa sekä siemeniä ja/tai pähkinöitä sisältävästä) täysin vegaanisestakin ruokavaliosta saa tarpeeksi esimerkiksi proteiinia, kalsiumia ja rautaa. B12-vitamiini täytyy muistaa ottaa purkista. Samoin myös D-vitamiini, niin kuin kaikkien näillä leveysasteilla asuvien ihmisten ruokavaliosta riippumatta.
Ruokavalintamme vaikuttavat muun muassa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan, sydän- ja verisuonisairauksien, syöpien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, muistisairauksien sekä mielenterveyden ongelmien syntyyn.
Suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kasviksia ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa, sokeria sekä suolaa. Runsas tyydyttyneen rasvan (mm. juustot ja lihavalmisteet) sekä sokerin saanti lisäävät rasvan kertymistä maksaan. Samat ruoat ovat yhteydessä myös sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Lisäksi punainen liha ja lihajalosteet lisäävät syöpäriskiä. Suurissa seurantatutkimuksissa, kuten Epic Oxford ja Adventist Health Study, onkin havaittu, että mitä vähemmän eläinperäistä ravintoa ruokavalio sisältää sitä pidempään ja terveempinä ihmiset elävät. Nature Mental Healthissa juuri julkaistun artikkelin ohella myös Epic Oxford ja Adventist Health Study-2 ovat kuitenkin ns. havainnoivia tutkimuksia. Tällaisen tutkimusasetelman perusteella ei voida todeta varmoja syy-yhteyksiä.
Kokonaisuudessaan aiempi tutkimuskirjallisuus viittaa kuitenkin siihen, että monipuolinen kasvisruokavalio (mukaan lukien täysin vegaaninen ruokavalio) parantaisi suomalaisten terveyttä merkittävästi tukien samalla myös sekä aivojen että mielen terveyttä.
0 kommenttia