Päästömaksu vauhdittaisi ojitettujen metsien palauttamista luonnontilaan

Päästömaksu vauhdittaisi ojitettujen metsien palauttamista luonnontilaan

Vuosikymmeniä sitten toteutetut soiden ojitukset näkyvät Suomen hiilinieluissa. Syntyneillä turvemailla kasvavat metsät ja turvepellot ovat merkittäviä päästölähteitä. Ojitettuihin metsiin kohdistettu päästömaksu lisäisi halukkuutta palauttaa metsäojitetut suot vastaamaan paremmin luonnontilaisia soita ja muodostamaan jopa hiilinieluja, kirjoittaa Ilkka Savolainen.

Ekologinen kompensaatio muuttaa luontoarvoja kauppatavaraksi 

Ekologinen kompensaatio muuttaa luontoarvoja kauppatavaraksi 

Rakentamisella, kaivostoiminnalla ja muilla maankäytön muutoksilla tuhotaan jatkuvasti luontoa. Luontokatoa voi pian kompensoida ostamalla markkinoilta korvaavan kohteen. Ekologiseen kompensaatioon liittyviä yksityiskohtia viilataan parhaillaan. Muissa maissa tehdyt virheet halutaan välttää, samoin hiilikompensaatiomarkkinoilla vallitseva sekavuus.

Vaelluskalakantojen elvytystoimet jäävät hallitukselta kesken

Vaelluskalakantojen elvytystoimet jäävät hallitukselta kesken

Vaelluskalakantoja on ryhdytty elvyttämään patoja ja muita vaellusesteitä poistamalla ja ohitusteitä rakentamalla. Vaikuttavaksi havaituilla toimilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ennallistaa virtavesiluontoa EU:nkin tarkoittamalla tavalla. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu vaelluskalakantojen elvyttäminen muun muassa vesilakia päivittämällä. Kirjauksen toteuttaminen jää kuitenkin hallitukselta kesken.

Turskalla on tukala tilanne Itämerellä ja Atlantilla

Turskalla on tukala tilanne Itämerellä ja Atlantilla

Luoteis-Atlantin turskakannan katastrofaalinen romahdus 1990-luvun alussa on tunnetuin esimerkki liikakalastuksen seurauksista. Laji ehti jo toipua ennen kuin ihmisen ahneus ajoi sen jälleen kuilun partaalle. Itämerelläkään turskan itäinen kanta ei jaksele hyvin, mutta kalastus ei ole ainoa syy.

Kaukaisen riutan korallien sitkeä toipuminen antaa toivoa

Kaukaisen riutan korallien sitkeä toipuminen antaa toivoa

Koralliriuttoja kutsutaan merten sademetsiksi. Ne ovat biodiversiteetiltään maapallon
rikkain meriekosysteemi, jossa elää neljäsosa maapallon merilajeista. Toinen toistaan
seuraavat ja voimistuvat merten lämpöaallot sekä meriveden happamoituminen uhkaavat
vakavasti koralliriuttojen olemassaoloa. Uusi tutkimus Tyynellä valtamerellä sijaitsevilta
Phoenixsaarilta antaa toivoa korallien sopeutumisesta lämpimiin olosuhteisiin, kirjoittaa Jessica Haapkylä.

Pohjoisen sellutehdashankkeet huonontavat ympäristön tilaa: Kemera-tuilla rakennetaan metsäteitä ja ojitetaan soita

Pohjoisen sellutehdashankkeet huonontavat ympäristön tilaa: Kemera-tuilla rakennetaan metsäteitä ja ojitetaan soita

Metsien hyödyntäminen metsäteollisuuden raaka-aineeksi on saanut tukea verovaroista jo 70 vuotta. Ympäristöväki kritisoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-tuen käyttöä muun muassa metsäteihin ja soiden ojituksiin. Tälle vuodelle varatuista ennätyksellisistä 58,8 miljoonan euron tuista jää kuitenkin 10 miljoonaa käyttämättä.

Ympäristötoimittajien pitkä taival “vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristötoimittajien pitkä taival “vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.

Pentti Linkola sai muistometsän ja -lehdon

Pentti Linkola sai muistometsän ja -lehdon

Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä. Puolitoista vuotta sitten käynnistetty muistometsäkeräys teki mahdolliseksi suojella 60 hehtaaria arvokasta vanhaa metsää.

Hiilinieluja etsitään myös meriltä – Metsähallitus ja WWF ennallistavat meriajokasniittyjä

Hiilinieluja etsitään myös meriltä – Metsähallitus ja WWF ennallistavat meriajokasniittyjä

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on otettava kaikki keinot käyttöön hiilinielujen lisäämiseksi, ja ratkaisuja etsitään myös meristä. Metsähallitus aloitti Saaristomerellä meriajokkaan istutukset viime vuonna ja WWF tänä kesänä. Ruohomainen meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ravinteita ja sitoo hiiltä. Vastaavia istutuksia on tehty jo aiemmin Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.

Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Pohjoisen Itämeren karikkoiset ja myrskyisät vedet ovat koituneet turmioksi monelle alukselle vuosisatojen saatossa, ja merta nimitetäänkin hylkyjen aarreaitaksi. Aarteiden joukossa on kuitenkin moottorialuksiä, joiden öljy ja muut haitalliset aineet vuotavat hylkyjen haurastuessa mereen. Öljyä on pelkästään Suomen aluevesillä arviolta 150 hylyssä ja niiden tyhjentäminen etenee hitaasti muun muassa lainsäädännön puutteiden vuoksi.

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää:  lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon