Voimistuvien hellejaksojen tuoma kuumarasitus tuo uuden muuttujan lisää jo entuudestaankin vaikeaan kaupunkisuunnittelun yhtälöön. Etenkin, kun ratkaisun pitää toimia talvellakin. Lämpösaarekeilmiön pahenemista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista laajemminkin pohtivat Kuuma kaupunki -juttusarjan viimeisessä osassa vihreät toimijat.
Liiallinen ja huonosti suunniteltu kaupunkirakenteen tiivistäminen johtaa muiden haittojen lisäksi lämpösaarekeilmiön voimistumiseen, katsoo arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi. Ongelma korostuu lisääntyvien hellejaksojen myötä. Ilmastotekijöiden huomioon ottamisessa on ristikkäisiä paineita. Asumme yleensä samoissa asunnoissa kesät ja talvet.
Viheralueet voivat lieventää kaupunkikeskustojen lämpösaarekkeiden kuumenemista, mutta ihan helppoa se ei ole. Kuumenemiseen vaikuttaa tiiviin rakentamisen lisäksi moni muukin tekijä aina maaston muodoista tuulioloihin saakka. Siksi tarvitaan suunnittelua.
Lämpösaarekkeiden kuumentumista voi kaupungeissa ehkäistä hyvällä suunnittelulla. Mutta mitä suunnittelussa oikeastaan pitää ottaa huomioon? Mitkä toimenpiteet tepsivät? Tampereella asiaa on tutkittu, Helsingissä työ on vasta käynnistymässä.
Kaupunkirakenteen vaikutus ilmastonmuutoksen hallintaan ja siihen sopeutumiseen on olennainen, samoin keskustelu asutuksen keskittymisestä ja erityisesti Helsingin kasvusta. Ratkaisu Helsinginkään ongelmiin ei kuitenkaan ole Helsingin kasvun lopettaminen. Mutta oleellista on, miten Helsinki kasvaa.
Kaupunkitilan käytöstä ja liikkumistavoista keskustellaan kiivaasti milloin yksityisautoilun, milloin pyöräilyn näkökulmasta. Helsingin ydinkeskustan käveltävyyttä on parannettu, mutta vielä riittää tehtävää. Kirittäjäksi viihtyisämmän ja turvallisemman kävelykaupungin kehittämiseksi on nyt perustettu myös uusi yhdistys.
Helsingissä alkoi pari vuotta sitten iso puunistutusurakka, 100 000 puuta seuraavan 15 vuoden aikana. Tarkoituksena on lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja kaupunkilaisten hyvinvointia, mutta ennen kaikkea torjua ilmastomuutosta ja siitä aiheutuvia lieveilmiöitä.
Asunnot-lähiluonto-jännite on aina olemassa, ja ihmisten tuntemukset on otettava huomioon. Pekka Saurin mielestä oman asuinalueen muutokset vaikuttavat ihmisten turvallisuudentunteeseen.
Lahti viettää tänä viikonloppuna Euroopan ympäristöpääkaupunki-vuoden päättäjäisiä. Teemavuosi on koronasta huolimatta tuonut kaupunkiin vierailijoita ja mediaa Suomesta ja ulkomailta. Kaupungin kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat olleet myös joidenkin poliitikkojen ja kaupunkilaisten hampaissa.
Helsinkiä on johtanut jo vuosikausia kaksi puoluetta, kokoomus ja vihreät. Isot ratkaisut ovat usein olleet molempien puolueiden yhteistyön tuloksia. Tämä pitkä yhteistyö kuuluu myös kahden pormestariehdokkaan puheissa. Puheenaihe-podcastissa vihreiden Anni Sinnemäki ja kokoomuksen Juhana Vartiainen keskustelivat sopuisasti pääkaupungin nykytilasta ja kehittämisen tarpeista.
Kerrostalovaltaisten lähiöiden aluerakentaminen oli takavuosina Suomen ratkaisu asuntopulaan ja kaupunkeihin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Turun seudulla rakentamiseen liittyi myös kuntien taistelua itsenäisyytensä puolesta. Vaikutukset pirstoutuneessa kuntarakenteessa näkyvät edelleen.
Lajien sukupuutto on maailmanlaajuinen ongelma, ja Suomessakin lasketaan jo joka yhdeksännen lajin olevan uhanalainen. Tamperelainen luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke on laatinut toimenpideohjelman luontokadon torjumiseksi kaupungeissa. Luontoa ei pidä ainoastaan suojella ja ylläpitää vaan myös aktiivisesti kehittää ja innostaa kaupunkilaiset mukaan toimintaan.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon