Verden viikkokirje 20.11.2024

Verden uusi kolumnisti, Kiteyttäjä eli Markus Wasara, ruotii presidentti Alexander Stubbin "arvopohjaista realismia" linjauksiensa kuvaajana, ja oman presidenttimme vakautta etenkin ulkopolitiikan isojen pelureiden, Trumpin ja Putinin, riepotteluissa. Kiteyttäjän mukaan niin sanottu realismi voi äityä vaaralliseksi. Mitä pienille maille tai globaaleille kriiseille tarkoittaa, jos uussuometumme peesaamaan diktatorisia tai tiedevastaisia

Verden uusi kolumnisti, Kiteyttäjä eli Markus Wasara, ruotii presidentti Alexander Stubbin "arvopohjaista realismia" linjauksiensa kuvaajana, ja oman presidenttimme vakautta etenkin ulkopolitiikan isojen pelureiden, Trumpin ja Putinin, riepotteluissa. Kiteyttäjän mukaan niin sanottu realismi voi äityä vaaralliseksi. Mitä pienille maille tai globaaleille kriiseille tarkoittaa, jos uussuometumme peesaamaan diktatorisia tai tiedevastaisia aikeita ja jätämme luonnon ja globaalin etelän valtiot ahneen vallanhimon armoille? Eikö tietopohjainen idealismi olisi käyttökelpoisempi alusta, jolta ponnistaa?

Arvopohjainen realismi ja Trump
Millainen on presidentti Stubbin harkintakyky, kun Donald Trump ehdottaa Suomelle arktista öljynporausyhteistyötä? Stubbin linjaamaa arvopohjaista realismia on pidetty konsulttikielellä kaunisteltuna perinteenä taipua maailman tuulissa, kirjoittaa Verden kolumnistina aloittava Markus Wasara.

Hamletin tarina on moneen kertaan versioitu, mutta kuolematon. Kirsikka Moring kuvaa teatteriarviossaan, miten Dritëro Kasapin ohjauksessa Hamlet säilyttää kokonaisuutensa. Teemat ulottuvat nykyisten sotien kärsimyksiin ja globaaleihin ilmasto-ongelmiin. Taistelu sieluista käydään näennäisen privaatisti, perhedraamana, mutta Helsingörin linnan piha on maapallomme kokoinen. 

Hamlet, yhden miehen maailmansota
Kirsikka Moring arvioi Svenska Teaternin version kuolemattomasta Hamletin tarinasta. Shakespeare kantaa viitassaan tajuntaamme täyttävien sotien kärsimyksiä ja globaaleja ilmasto-ongelmia.

Alvar Külmäsu ei ole arviossaan vaikuttunut Nancy Fraserin kapitalismikriittisestä kirjasta. Ongelmat koskien poliittista vapautta, luontoa, sosiaalista uusiutumista ja tasa-arvoa ulottuvat paljon kauemmas historiaan ja syvemmälle nyky-yhteiskuntaamme, mutta kirjailija ei halua nähdä metsää kapitalismilta.

Kannibaalikapitalismi: paljon sivuja ongelmasta ja vähän ratkaisuista
Nancy Fraserin Kannibaalikapitalismi analysoi kapitalismin itsensä tuhoavaa luonnetta ja sen vaikutuksia poliittiseen vapauteen, luontoon ja tasa-arvoon. Kirja kritisoi oikeistoa, vasemmistoa sekä vihreää liikettä, mutta tarjoaa vain vähän konkreettisia vaihtoehtoja kapitalismille.

Aucklandin ja Vaasan yliopistojen tutkijoiden aiheena on ollut se, miten vaatteiden kulutus ja erityisesti sen vähentäminen vaikuttavat kuluttajien hyvinvointiin. Nimenomaan vaatteiden käyttäminen pitkään ja intensiivisesti näyttäisi olevan vahvimmin yhteydessä kasvaneeseen hyvinvointiin.

Vaatteiden loppuun käyttäminen yhteydessä parempaan hyvinvointiin, paljastaa tutkimus
Vaasan yliopiston tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vaatteiden kulutuksen eri vaiheiden yhteyttä hyvinvointiin, mukaanlukien uusista vaatteista haaveilu, ostaminen ja käyttö.

YK:n ilmastokokousta (COP29) on vielä pari päivää jäljellä. Kymmeniä tuhansia osallistujia on kokoontunut Bakussa, Azerbaidžanissa, mukaanlukien tuhansia fossiililobbareita. Tehokkaammilla ilmastotoimilla ja järeämmällä rahoituksella on todella kiire: tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että 1,5 asteen lämpenemiskynnys on jo ylittynyt.

COP29: 1,5 astetta ylittynyt?
Lähes 70 000 osallistujaa kokoontuu yhteen YK:n ilmastokokouksessa Bakussa, mukaanlukien tuhansia fossiililobbareita. Maanantaina julkaistut tutkimukset viittaavat siihen, että 1,5 asteen lämpenemiskynnys on ylittynyt.

Uuden Tiedebarometrin mukaan 86 prosenttia suomalaisista sanoi luottavansa erittäin tai melko paljon tieteeseen ja tutkimukseen. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja palasi kärkipaikalle luotettavimpana tutkijana.

Luottamus tieteeseen vahvaa, mutta epäilijöidenkin joukko kasvaa, paljastaa Tiedebarometri 2024
Suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt vahvana. Vastaajista 86 prosenttia sanoi luottavansa erittäin tai melko paljon tieteeseen ja tutkimukseen. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja palasi kärkipaikalle luotettavimpana tutkijana.

Lapsen kokema väkivalta on aina vahingollista riippumatta sen muodosta, ja se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin pitkäkestoisesti. Väkivallan ylisukupolvinen ketju olisi saatava katkeamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  Apua on saatavilla monien avopalveluiden kautta, joita mm. Ensi- ja turvakotien liiton 25 vuotta täyttävä väkivaltatyön foorumi kehittää asiantuntijoiden kesken.

Lapsuudessaan väkivaltaa kokenut käyttää sitä todennäköisemmin myös aikuisuuden ihmissuhteissaan
Lapsuudessa koetulla väkivallalla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisen koko elämään. Turvattoman lapsuuden kokenut tarvitsee usein apua ollakseen turvallinen vanhempi omille lapsilleen. Hämeenlinnassa järjestettävä väkivaltatyön foorumi kokoaa yli 450 ihmistä ajankohtaisen tiedon äärelle.

Onko sinulla juttuidea? Haluatko kirjoittaa Verdeen? Laita viestiä: toimitus@verdelehti.fi.

Verden tiimi

Lue lisää