Mieli ry: Ikääntyneiden elämänkokemus on alihyödynnetty voimavara
Ikääntyminen nähdään julkisessa keskustelussa usein taakkana palvelujärjestelmälle. Mieli ry muistuttaa, että vuosikymmenten aikana karttunut selviytymiskyky voisi olla koko yhteiskunnalle merkittävä, toistaiseksi liian vähän hyödynnetty voimavara.
Suomalaisessa yhteiskunnassa ikääntyminen nähdään julkisessa keskustelussa yhä usein uhkakuvana – taakkana, joka rasittaa palvelujärjestelmää ja huoltosuhdetta. Mielenterveysjärjestö MIELI ry haluaa kääntää katseen toisin päin: ikääntyneiden vuosikymmenten aikana karttunut selviytymiskyky voisi olla merkittävä voimavara koko yhteiskunnalle, mutta sitä hyödynnetään toistaiseksi liian vähän.
"Iäkkäillä on kokemusta siitä, miten vaikeita aikoja kohdataan ja miten niiden kanssa eletään. Se voisi olla yhteiskunnan voimavara ja kannatella yhteisöjä", sanoo MIELI ry:n johtava asiantuntija Sirkkaliisa Heimonen tiedotteessa.
Valtaosa ikääntyneistä voi hyvin
Kielteiset mielikuvat ikääntymisestä elävät sitkeästi, vaikka tutkimustieto kertoo toista. THL:n ja Ikäinstituutin vuonna 2023 julkaiseman raportin mukaan valtaosa ikääntyneistä kokee itsensä onnelliseksi. Parhaiten mielen hyvinvointia raportoivat 65–74-vuotiaat, ja hyvinvointi alkaa laskea vasta myöhemmin – raportin mukaan miehillä noin 80 ja naisilla noin 75 ikävuoden jälkeen. Silloinkin yli puolet voi tutkimuksen mukaan edelleen vähintään kohtuullisesti.
Heimosen mukaan puhe pelkästä toimintakyvyn heikkenemisestä hämärtää helposti sen, mitä ikääntyneillä on annettavaa.
"Saatetaan helposti puhua toimintakyvyn heikentymisestä, ja julkisessa keskustelussa väestön ikääntyminen voidaan nähdä usein uhkakuvana. Se voi heikentää ikääntyneiden omaa käsitystä hyvinvoinnistaan. Silloin katveeseen jäävät myös ikääntyneiden voimavarat ja heidän moninaiset roolinsa esimerkiksi vapaaehtoisena, omaishoitajana tai kulttuurin kentällä", Heimonen sanoo.
Tutkimusten mukaan mielen hyvinvointi auttaa selviämään ikääntymiseen kuuluvista haasteista ja käännekohdista. Sitä voi arjessa vahvistaa muun muassa pitämällä yhteyttä toisiin ihmisiin, liikkumalla, jatkamalla oppimista sekä auttamalla muita esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta.
"Mielenterveys on toimintakyvyn perusta. On tärkeää, että ikääntyneillä on tietoa mielen hyvinvoinnista ja taitoa sen vahvistamiseen", Heimonen toteaa.
