Verden uutiskirje 22.1.2025

Hei {first_name, "there"}, monet ympäristö- ja ilmastoaiheet ovat päässeet tuttuun tapaan Verden otsikoihin alkuvuonna. Valtion harkitsema tuki uusille ydinvoimahankkeille Suomessa on sähköistänyt keskustelua, eikä kriittinen älähdys suinkaan kuulunut ydinvoiman vastustajien riveistä. Kai Mykkäsen esittämän tuen epäillään ennen kaikkea hyödyttävän markkinajohtaja Fortumia ja muutenkin sotkevan sähkömarkkinoiden itseohjautuvuutta. Luonnonvarojen

tammikuu 22, 2025

Hei {first_name, "there"},

monet ympäristö- ja ilmastoaiheet ovat päässeet tuttuun tapaan Verden otsikoihin alkuvuonna. Valtion harkitsema tuki uusille ydinvoimahankkeille Suomessa on sähköistänyt keskustelua, eikä kriittinen älähdys suinkaan kuulunut ydinvoiman vastustajien riveistä. Kai Mykkäsen esittämän tuen epäillään ennen kaikkea hyödyttävän markkinajohtaja Fortumia ja muutenkin sotkevan sähkömarkkinoiden itseohjautuvuutta.

Luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä kirjoittaa Markus Wasara kolumnissaan. Markkinatalous jättää tällä hetkellä planeetan ekosysteemit hinnoittelematta, mikä tekee luonnon tuhoamisesta lyhyellä aikavälillä kannattavaa. Toisaalta Verdessä ilahduttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämästä ohjausmallista, joka yhdistäisi ekologisen kestävyyden taloudellisen ja sosiaalisen rinnalle päätöksenteossa. Luonnon hyvinvointi kun on erottamattomasti yhteydessä ihmisen hyvinvoinnin kanssa.

Myös monia epäkohtia alkoholiriippuvuudesta museoalan, globaalikasvatustuen ja apurahajärjestelmän leikkauksiin nostetiin alkuvuonna esille. Yksi hätkähdyttävä tutkimustulos kertoo, että yhä edelleen neljä naista kymmenestä on kokenut raskaussyrjintää.

Aloitamme viikkokirjeen kuitenkin mukavalla paikallistason uutisella: Helsingin kaupungin tuoreessa luonnonsuojelualueohjelmassa esitetään 120 kohteen rauhoittamista vuosien 2025–2040 aikana. Ohjelman myötä suojellun pinta-alan määrä yli kaksinkertaistuu ja nousee yli 10 prosenttiin.

Viiveet nostavat merkittävästi välillisiä kustannuksia, myös hyvinvointialueiden säästötalkoissa, Antti Roine kirjoittaa. Julkisen terveydenhuollon pitkät jonot aiheuttavat pitkiä sairaslomia, joiden kustannukset kaatuvat yritysten harteille. Pitkät jonot lisäävät myös lääkkeiden ja kuljetusten tarvetta, mikä rasittaa Kelaa. Lisäksi jonot heikentävät potilaiden elämänlaatua ja pahimmassa tapauksessa johtavat pysyviin vammoihin.

MIELI ry:n koostamasta Alkoholi- ja mielenterveys -asiantuntijaraportista käy ilmi, miten alkoholin saatavuus korreloi mielenterveysongelmien kanssa. Esimerkiksi myydyn alkoholin määrä on yhteydessä psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen: mitä suurempi tilastoitu alkoholin myynti alueella on, sitä enemmän käytetään psykiatrian sairaalapaikkoja. Alkoholin riskikäytöllä on myös laajoja ja vakavia vaikutuksia läheisten, kuten perheenjäsenten ja ystävien mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Eduskunnan päätöksen mukaan vuoden 2025 talousarviossa Museovirastolle siirretään miljoona euroa, jotta Seurasaaren ulkomuseo, Louhisaaren kartanolinna, Hvitträskin ateljeekoti ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja voitiin avata kaudeksi 2025. ”Tämä on merkittävä päätös. Rahoitus varmistaa toimintamme täksi vuodeksi, vaikka tulevien vuosien rahoitusta se ei ratkaise”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Väistyvän ilmasto- ja ympäristöministerin Kai Mykkäsen ehdotus myöntää valtiontukia uusille ydinvoimahankkeille herätti laajaa kritiikkiä myös ydinvoimamyönteisissä piireissä. Aikeen pelätään vaarantavan sähkömarkkinoiden toimivuuden ja suosivan yhtä suuryhtiötä, Fortumia.

Talouspuheen taso on poliitikassa hälyttävästi laskenut, arvoi kolumnisti Markus Wasara. Pääministeri Petteri Orpon populismi ja harhaan johtavat puheet vievät huomiota hallituksen ongelmista: velkaantuminen, köyhyys, rasismi ja luontokato pahenevat.

Yrittäjien ja pk-yritysten tyytyväisyys Suomen hallitukseen on edelleen hieman laskenut viime syksyn kuluessa. Lähes puolet (49 %) yrittäjistä on tyytyväisiä hallituspohjaan, mutta 41 prosenttia on tyytymätön hallituksen toimintaan. Vielä kesäkuussa 60 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen hallituspohjaan ja 54 prosenttia hallituksen toimintaan.

Suomessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetuksen uudistamisesta sekä mahdollisuudesta korvata nykyinen järjestelmä kaikille yhteisellä katsomusaineella. Toistaiseksi keskustelusta on kuitenkin puuttunut sisäisen turvallisuuden näkökulma. Yhteisen katsomusaineen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa ääriuskonnollisuuden ja poliittisen ääriajattelun torjuminen, kirjoittaa Juha Karhu.

Helsingin kaupunginvaltuustossa 40 vuotta vaikuttanut vihreä konkari Osmo Soininvaara ilmoitti vetäytyvänsä kunnallispolitiikasta ensi kevään vaalien jälkeen. Hän aikoo kuitenkin jatkaa kunnallispolitiikan seuraamista ja kommentointia.

Suomen aikuisväestön luku- ja numerotaidot olivat kaikista parhaat kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa. Toisaalta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön taitojen erot olivat vertailumaiden suurimmat, joskin eroon vaikuttavat myös sosioekonomiset tekijät.

Metsähallitus haluaa selvittää, kuinka Suomen kansalaiset toivovat sen käyttävän valtion maita ja vesiä sekä miten luonnonvarojen käyttö voisi kehittyä tulevan viiden vuoden aikana Etelä-Suomen alueella. Anonyymi kysely on avoinna 30.1.2025 saakka.

Taiteilijan ammatti ei ole aivan tavallinen. Siinä on paljon yrittäjämäisen ja yksinyrittäjämäisen työn piirteitä, muistuttaa Rita Gustava Pulli. Valtion jakamat ja erityisesti yksityiset apurahat ovat myös oleellisia taiteen tekemisen mahdollistajia, erityisesti marginaalisemmissa taidelajeissa.

Yhdenkin ison yksirunkoisen tankkerin ajaessa karille Suomenlahdella kaikki rannat Virolahdelta Ahvenanmaalle olisivat raakaöljyn saastuttamia, ja meren herkät ekosysteemit tuhoutuisivat monen vuosikymmenen ajaksi, muistuttaa Kimmo Hantunen.

Tokmanni Oy on solminut lisenssisopimuksen SPAR Internationalin kanssa. Yhteistyön myötä Tokmanni laajentaa tuore-elintarvikevalikoimaansa ja tavoittelee entistä suurempaa jalansijaa ruokakaupan sektorilla. Markkinatutkijoiden mukaan ruokakaupan kilpailu on pysynyt viime vuosikymmeninä vähäisenä, joten uusi toimija voi tuoda tähän muutosta erityisesti hintakilpailun ja tuotevalikoiman monipuolistumisen näkökulmasta.

Suomen Yrittäjät iloitsevat, että selvitys yrittäjän eläkelaista (YEL) alkaa. Aikeissa on miettiä muun muassa YEL-työtulon määrittämisen vaihtoehtoja, kuten pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan nostoa. "Selvityksen tavoitteena on oltava sellainen eläkejärjestelmä, johon yrittäjät myös luottavat", Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Peräti neljä naista kymmenestä on kokenut raskaussyrjintää, kertoo Tilastokeskuksen viime kuussa julkaisema laaja tutkimus. Vuodet 2012-23 kattava raportti kertoo rajusta todellisuudesta. Raskaana olevien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin syrjinnässä on heikentynyt, ja syrjinnän aiheuttamat kielteiset seuraukset naisille ovat lisääntyneet, kirjoittaa Mia Paju.

"Päätös ei ollut yksinkertainen, mutta mielestäni oikea", kommentoi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta puolueen päätöstä vetäytyä viestipalvelu X:stä. "En halua, emmekä halua, olla miltään osin tukemassa X:n omistukseensa hankkiman Elon Muskin toimintaa."

EU-maissa ei ole vieläkään täysin ymmärretty, että monet yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot alkavat olla yhä enemmän Kiinan viranomaisten hallittavissa, kirjoittaa Antti Roine.

Petohavainnot.fi on yksityisten tahojen ylläpitämä sivusto, joka avattiin joulukuussa. "Uskon, että avoin järjestelmä sekä nopeasti kulkeva tieto susien olinpaikasta parantaa maaseudulla liikkuvien turvallisuutta ja lieventää pelkoja", palvelun perustaja Ari Alinen sanoo.

Kolumnistimme Markus Wasaran mukaan tärkein resurssimme – planeetan ekosysteemit – on tällä hetkellä jätetty talousjärjestelmän ulkopuolelle. Järjestelmä on kuin kirjanpitäjä, joka unohtaa suurimman kuluerän. Tuloksena on harha: luonto näyttäytyy rajattomana ilmaisena hyödykkeenä, vaikka sen kantokyky ehtyy koko ajan.

Avuntarve pääkaupunkiseudulla on kasvanut. Hope-avustusjärjestön avunpyyntölomake ehti olla avoinna vain 2,5 päivää ennen kuin se jouduttiin sulkemaan avunpyyntöjen valtavan määrän vuoksi. Tänä lyhyenä aikana avunpyyntöjä saapui lähes 500 perheeltä.

Taloudellinen kehitys Suomessa ja muissa korkean elintason maissa on tapahtunut ekologisen kestävyyden kustannuksella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi hyvinvointitaloudellisen ohjausmallin, joka tuo kestävyyden näkökulmaa hallitusohjelman ja valtion budjetin laatimiseen.

Kuusi järjestöä aloittivat elokuussa ilmasto-oikeudenkäynnin hallitusta vastaan. Järjestöjen mukaan on selvää, että Suomi rikkoo omaa ilmastolakiaan. Korkein haliinto-oikeus otti valituksen käsittelyyn, mutta hylkäsi sen, koska uudet ilmastotoimet ovat vielä valmistelussa.

”Disney-elokuvien historiassa on käsitelty laajasti naishahmoja ja prinsessakuvastoa, mutta miehisyyden roolia on analysoitu huomattavasti vähemmän. Tutkimukseni tarkoituksena on syventää ymmärrystä siitä, millaisia miehisiä ihanteita Disney on rakentanut ja miten ne heijastavat aikansa arvoja”, kertoo Aino Isojärvi, joka väitteli aiheesta Oulun yliopistossa viime vuoden lopulla.

Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat suuren ja yhä kasvavan osan Espoon, Helsingin ja Vantaan väestöstä, kerrotaan Helsingin kaupunginkanslian selvityksessä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2022 lopussa 250 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista neljä viidesosaa oli syntynyt ulkomailla.

Sofia Virran mukaan suomalaisten suurin huoli tällä hetkellä liittyy tutkitusti nimenomaan eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvuun. "Se, ettei valtiovarainministeri ota tätä huolta vakavasti, voi toki kieliä myös ministerin epävarmuudesta vaikeassa tilanteessa, jossa hallitus ei pääse tavoitteisiinsa", hän kirjoitti tiedotteessaan.

Karjala ei ole suomen kielen murre. Se on kielentutkijoiden mukaan oma kielensä, joka jakautuu useisiin kielimuotoihin ja murteisiin, muistuttaa Rita Gustava Pulli puheenvuorossaan.

Minna Pöntinen Mikkelin kaupunginvaltuustosta kirjoitti vastineessaan Markus Wasaran kolumniin, että on vanhanaikainen käsitys olettaa itäsuomalaisten poliitikkojen sivuuttavan kaupungistumisen väistämättömyydeksi. "Esimerkiksi tämänkaltaisten kolumnien vuoksi vihreät on viime vuosina näyttäytyneet yhä enemmän kasvukeskusten ympärille kuplautuneelta puolueelta, jossa ei riitä aito ymmärrys keskuskaupunkeja pidemmälle."

Aiemmin arvioitiin, että Pekka Haavistoa oltaisiin valitsemassa Lähi-idän rauhanprosessia varten perustetun UNSCO:n erikoiskoordinaattorin tehtävään. Tammikuun alussa Israel on paikallismedian mukaan hylännyt Haaviston nimityksen. Syyksi arvellaan Israelin ja YK:n pääsihteerin António Guterresin välisiä jännitteitä. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat.

Kansalaisjärjestöille tärkeät viestintä- ja globaalikasvatustuki sekä rauhantyön yleisavustus on lakkautettu tämän vuoden alusta, ja sillä on laajoja vaikutuksia, muistuttaa toiminnanjohtaja Emma Mikkilä Eetti ry:stä. Tuen lakkauttaminen heikentää suomalaisten mahdollisuuksia saada ajankohtaista ja luotettavaa tietoa globaaleista ilmiöistä ja kehityskysymyksistä, sekä yritystoiminnan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Toisaalta rauhanjärjestöjen ahtaalle ajaminen vähentää ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeän tiedon tuottamista esimerkiksi asevalvontaan liittyvistä kysymyksistä ja kansainvälisistä sopimuksista sekä sitoumuksista.

Vuosi 2024 jää historiaan ensimmäisenä kalenterivuotena, jona maapallon ilmaston keskilämpötila ylitti 1,5 asteella esiteollisen ajan lukemat, muistuttaa Atte Harjanne kolumnissaan. IPCC:n vuonna 2021 julkaistun raportin jälkeen lämpöennätykset ovat ehtineet mennä muutamassa vuodessa uusiksi selkeästi ennakoitua reippaammin.