Verden viikkokirje 15.10.2024

historian tapahtumat harvoin toistuvat täysin identtisesti, joten on tärkeää oppia tunnistamaan tietyt, vaaralliset kehityskulut. Mennyt opettaa meille, että viha ei synny yhdessä yössä, vaan se kasvaa hitaasti yhteiskunnan hyväksynnän kautta. Toisen maailmansodat joukkotuhotkaan eivät alkaneet keskitysleireistä tai kaasukammioista, vaan paljon ennen sitä, ajatuksista ja sanoista. Sama kaava on havaittavissa nykyään ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvassa syrjinnässä ja vihapuheessa. 

Ulkomaalaistaustaiset ovat aikamme juutalaisia

Holokausti ei alkanut keskitysleireistä, vaan vihapuheesta ja toiseuttamisesta. Sama kaava näkyy nykyään ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvassa syrjinnässä ja vihapuheessa. Historia ei toista itseään täsmälleen samalla tavalla, joten kehityskulku on tärkeää oppia tunnistamaan.

VerdeToimitus

Ydinvoiman paluu on Saksan konservatiivipuolueiden CDU:n ja CSU:n suunnitelmissa. Niiden tavoitteena on ottaa uudelleen käyttöön viime vuonna suljetut ydinvoimalat ja rakentaa uusia reaktoreita. Lisäksi aiotaan perustaa tutkintakomitea selvittämään, kuinka ydinvoimasta luopuminen on vahingoittanut Saksaa

Saksassa valmistellaan jo ydinvoiman paluuta

Saksan konservatiivipuolueet CDU ja CSU suunnittelevat ydinvoiman palauttamista osaksi maan energiantuotantoa voittaessaan liittopäivävaalit. Tavoitteena on ottaa käyttöön suljetut voimalat ja rakentaa uusia reaktoreita. Samalla tutkintakomitea selvittäisi ydinvoimasta luopumisen vahingot.

VerdeToimitus

Tiedeyhteisö on jo vuosikymmenien ajan varoittanut ilmastonmuutoksen uhista. Monille tutkijoille on selvää, että olemme jo peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä. Ilmastotutkijat korostavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja metaanipäästöjen vähentämistä tärkeimpinä toimina, esimerkiksi päästöjen hinnoittelun avulla.

Ilmastoraportti maalaa synkän kuvan: olemme peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä

Tuore ilmastoraportti maalaa synkän kuvan maailman tilasta. Olemme peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä ja aika käy vähiin. Ilmastotutkijat korostavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja metaanipäästöjen vähentämistä, esimerkiksi päästöjen hinnoittelun avulla, tärkeimpinä toimina.

VerdeToimitus

Viime viikolla avattu kansalaisaloite haluaa muutosta metsälakiin vesistöjen suojavyöhykkeiden turvaamiseksi. Rantametsät ja varsinkin puronvarret ovat yleensä paikallisilta luontoarvoiltaan merkittäviä, mutta rahoitusta niiden suojeluun on niukasti. Metsätalouden lakisääteiset suojavyöhykkeet olisivat erittäin kustannustehokas keino sekä puroluonnon että laajemmin vesistöjen tilan parantamiseen, aloitteessa todetaan.

Vesistöjen suojavyöhykkeet lakiin, vaatii uusi kansalaisaloite

Metsätalouden vesistöhaitat vähenevät ja herkkä rantaluonto on paremmassa turvassa, jos nykyistä metsälainsäädäntöä muutetaan, esittää juuri allekirjoitusten keruun aloittanut kansalaisaloite.

VerdeToimitus

Elinkeinoelämä keskusliitto EK julkisti hiljattain odotuksiaan EU-komission seuraavaan työohjelmaan. Nimenomaan vihreiden investointien voimakas kiihdyttäminen on oleellista. EK:n mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset tällaisten investointien kotiuttamiseen.

EK: Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori

EK:n mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen - vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori.

VerdeToimitus

Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen kirja veganismista onnistuu hyvin kyseenalaistamaan suhteemme ruokaan, sen saatavuuteen ja haluttavuuteen, kirjoittaa Minna Hölttä. Teos muistuttaa, miten vastahakoisia olemme muuttamaan meihin ennalta iskostettua näkemystä ravinnosta.

Kirja-arvostelu: ‘Rakkaat eläimet, joita syömme’ on veganismin vahva puolustuspuhe

‘Rakkaat eläimet, joita syömme’ on veganismin puolustuspuhe, joka käsittelee eläintuotannon ja markkinalähtöisen ruokajärjestelmän ongelmia. Teos haastaa suhteemme eläinten syömiseen ja avaa eettisiä pohdintoja siitä, mikä on normaalia ravintoa. Kirja toimii johdantona veganismin perusteisiin.

VerdeToimitus

Suurvaltojen ydinpelote vaikuttaa merkittävästi maailmanpolitiikkaan, kirjoittaa Kati Juva. On selvää, ettei kukaan halua ydinsotaa. Suurvaltojen johtajat ovat jo 1980-luvulta lähtien todenneet, ettei ydinsotaa voi voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä. Tästä huolimatta ydinaseisiin käytettiin vuonna 2023 yhteensä 91.4 mrd dollaria, eli 173 000 dollaria joka ainoa minuutti. 

Ydinaseet maailmanpolitiikassa - huolestuttavin tilanne Lähi-idässä

Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisin keksintö. Viime vuosikymmeninä niitä on käytetty pääasiassa vain pelotteena. Huolestuttavin tilanne on tällä hetkellä Lähi-idässä, kirjoittaa Kati Juva.

VerdeToimitus

Viimeisenä uutiskirjenostona tuttuun tapaan Verde viihteellä!

Puhkiselitetyt puujalkavitsit: briehen kossua

Verden alakulttuuritoimittaja Pertti Rautiainen puhkiselittää kirjoittamiaan puujalkavitsejä.

VerdeToimitus

Onko sinulla juttuidea? Haluatko kirjoittaa Verdeen? Laita viestiä: toimitus@verdelehti.fi.

Verden tiimi