Ydinaseet maailmanpolitiikassa - huolestuttavin tilanne Lähi-idässä
Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisin keksintö. Viime vuosikymmeninä niitä on käytetty pääasiassa vain pelotteena. Huolestuttavin tilanne on tällä hetkellä Lähi-idässä, kirjoittaa Kati Juva.
Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisin keksintö. Kahdesti niitä on käytetty ihmisiä vastaan, ja kuolonuhrien määrä lasketaan sadoissa tuhansissa. Ydinkokeista ilmakehään levinnyt radioaktiivisuus on aiheuttanut tilastollisesti yli puoli miljoona syöpäkuolemaa.
Alueellisenkin ydinsodan seurauksena tulimyrskyistä nousee ilmakehään nokea ja pölyä aiheuttaen vuosikausia kestävän ydintalven. Vaikka sodassa käytettäisiin vain alle 2 % maailman ydinasearsenaaleista, seuraisi auringon säteilyn heikentymisestä ja ilmaston viilenemisestä dramaattinen ravinnontuotannon lasku. Kahden vuoden kuluttua nälkäkuolema uhkaisi jopa miljardia ihmistä. Suomen väestöstä kuolisi nälkään 96 %.
On selvää, ettei kukaan halua ydinsotaa. Suurvaltojen johtajat ovat jo 1980-luvulta lähtien todenneet, ettei ydinsotaa voi voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä. Tästä huolimatta ydinaseisiin käytettiin vuonna 2023 yhteensä 91.4 mrd dollaria (173 000 dollaria joka ainoa minuutti).
Ydinase toimii pelotteena
Deterrenssin, ydinpelotteen perusajatus on, että kun vastapuolella on kyky aiheuttaa hyökkääjälle valtavia tuhoja, kustannuslaskelmoiva toimija pidättäytyy hyökkäyksestä. Oletuksen mukaan päättäjät laskevat rationaalisesti, että ydiniskun tekeminen tulee omien tappioiden takia kalliimmaksi kuin siitä pidättäytyminen.
Pelotteen toimivuudesta ei kuitenkaan ole takeita. Perustuessaan päättäjien rationaalisuuteen se jättää huomiotta mahdollisuuden virhearviointiin tai erilaisiin arvotuksiin suhteessa hyväksyttävään tuhon määrään. Päättäjät voivat myös olla yksipuolisesti informoituja tai bluffi mennä katastrofaalisesti pieleen. Kovan paineen alla on mahdollista, että rationaalisuus antaa sijaa emotionaalisille tai impulsiivisille ratkaisuille.
Ydinsota voi syttyä myös tahattomasti, inhimillisestä erehdyksestä tai teknisestä virheestä.
Venäjä uhkaa usein ydinaseilla
Tällä hetkellä suurvaltojen ydinpelote vaikuttaa merkittävästi maailmanpolitiikkaan. Venäjä tuskin olisi hyökännyt Ukrainaan, ellei se olisi arvioinut, ettei Nato uskalla osallistua sotaan sen eskaloitumisen pelossa - aivan kuten kävikin.
Venäjä on usein uhannut ydinaseiden käytöllä. Doktriininsa mukaan se voisi niitä käyttää, jos valtion olemassaolo olisi vaarassa. On mahdotonta sanoa, missä tällainen rajaa menee. Ukrainan hyökkäys Kurskin alueelle ei selvästikään ole tällainen uhka, eivätkä droonihyökkäykset Moskovaan tai Pietariin. Mutta ydinasepolitiikkaan kuuluukin uhkausten epämääräisyys ja monitulkintaisuus, jotta vastustaja pysyy jatkuvasti varuillaan.
On hyvin epätodennäköistä, että Venäjä käyttää ydinaseita Ukrainan sodassa. Uhka oli suurempi - joskaan ei silloinkaan kovin suuri - toissakeväänä Mariupolin piirityksen yhteydessä, jolloin ukrainalaispataljoona puolustautui pitkään syvällä Azovstalin bunkkereissa.
Lähi-idässä huolestuttavin tilanne
Tällä hetkellä huolestuttavin tilanne on Lähi-idässä. Israel on ydinasevaltio ja käy tällä hetkellä kolmen rintaman sotaa. Sillä arvellaan olevan 80 - 90 ydinasetta, mutta kapasiteettia on useampaankin pommiin.
Israelin äärioikeistolainen perinne- ja siirtolaisministeri Amichai Eliyahu ehdotti syksyllä 2023 ydinaseen käyttöä Gazassa ja toisti ehdotuksensa alkuvuodesta 2024. Tämä ajatus toki torjuttiin pääministeri Netanyahun toimesta. Huolestuttavampaa on pohdinta Iranin ydinohjelman tuhoamisesta ydinasein.
Iranin mahdollinen ydinaseen kehittäminen on pitkään huolestuttanut kansainvälistä yhteisöä. 2015 solmittiin Iranin ydinsopimus (JCPOA, ”Iran diili”). Israel vastusti sopimusta voimakkaasti, koska siinä ei täysin kielletty uraanin rikastamista. Sopimus kuitenkin toimi, ja Iranin ydinlaitoksissa tehtiin säännöllisesti IAEA:n tarkastuksia. Sopimus kuitenkin purkautui 2018 Yhdysvaltojen vetäydyttyä siitä. Iran ei tämä jälkeenkään ole myöntänyt pyrkivänsä kehittämään ydinasetta, mutta valmius tähän on joka tapauksessa olemassa. Iran ei ole enää päästänyt IAEA:n tarkastajia laitoksiinsa.
Israel on moneen kertaan hakkeroinut Iranin ydinlaitoksia mm. sentrifugien toimintaan vaikuttavan haittaohjelman avulla.
Iranin ydinase on tietenkin Israelin suurin painainen. Maat ovat verivihollisia ja Iran tukee monia Israelia vastaan taistelevia ryhmiä. Nyt Iranin ja Israelin vihollisuudet ovat eskaloitumassa.
Jo kesällä 2024 kuultiin Israelissa arvovaltaisiakin keskustelunavauksia Iranin ydinohjelman tuhoamisesta tarvittaessa ydinasein, jotta Iran ei saa omaa ydinpommiaan rakennettua. Iranin ydinlaitokset ovat erittäin hyvin suojattuja, joten konventionaalisilla aseilla niitä on vaikea tuhota. Tämän suuntaisia puheenvuoroja on esittänyt mm. entinen puolustusministeri Avigdor Liberman.
Lopuksi
Ydinaseet muodostavat eksistentiaalisen uhan ihmiskunnalle. Päättäjien rationaalisuuteen tai tekniikan erehtymättömyyteen ei voi loputtomiin luottaa. Kuten YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on todennut: Onni ei ole strategia. Ydinaseet on hävitettävä tai ne hävittävät meidät.
Kati Juva
Kirjoittaja on CANin Suomen koordinaattori (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons Finland)