Vuosi sitten Sharm el-Sheikissä Egyptissä pidetyn ilmastokokouksen jälkeen fossiilisten polttoaineiden alasajo näyttää yhä hankalammalta, vaikka asialla on tulipalokiire. Onhan tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin.
Ukrainassa käydään sotaa, Lähi-idässä on väkivaltaisuuksia ja suurvaltojen välillä jännitteitä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei kaikkialla nouse tärkeysjärjestyksessä päällimmäiseksi.
“Lisäksi EU:lla ja muilla kehittyvillä mailla on erilaisia prioriteetteja. Monet kehitysmaat pitävät ensisijaisena rahoituskysymyksiä. Meille kyse on kokonaispaketista, jossa keskiössä on tavoitteet ja toimet päästöjen vähentämiseksi”, toteaa Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.
Fossiilista polttoaineiden käytön lopettaminen nousee Dubain keskeiseksi tavoitteeksi, kysyipä asiaan neuvottelijoilta tai ympäristöjärjestöiltä. Fossiilista polttoaineista riippuvaisille maille kuten Kiinalle, Venäjälle tai Brasilialle tavoite ei kelpaa.
Myös kehitysmaissa halua luopua fossiilisista
“Paine fossiilisista luopumiseen on kuitenkin kasvanut. Kyse ei ole pelkästään EU:sta ja joistakin länsimaista. Mukana on myös kehitysmaita, etenkin saarivaltioita”, lohduttaa Nummelin.
Totuuden ja näytön paikka neuvotteluissa on, kun käydään läpi Pariisin ilmastosopimuksen tilannekatsausta. Se kertoo missä mennään ja mitä tarvitaan, jotta lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdollista.
“YK:n aikataulun mukaan maiden pitäisi päättää uudet päästövähennystavoitteensa vuoteen 2025 mennessä. Tilannekatsauksen tulisi kirittää maita puskemaan omia päästövähennyksiään eteenpäin vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta”, kertoo Nummelin.
Rahasto kaikista köyhimmille etenee
Sharm el-Sheikin kokouksen tärkein tuliainen oli rahasto, joka korvaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja ja vahinkoja kaikkein haavoittuvimmille maille. Hyvä uutinen on, että asia etenee.
Rahaston yksityiskohtia on työstänyt väliaikainen komitea, jonka toinen puheenjohtaja on ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia. Komitea on tehnyt suositukset, joista ilmastokokous päättää.
“Kehitysmaat ovat vaatineet, että rahat rahastoon pitää tulla kehittyneiltä mailta. Komitean esityksen mukaan myös muita maita kannustetaan osallistumaan rahoitukseen. Esimerkiksi Saudi-Arabia ja Kiina ovat kehittyneempiä kehitysmaita ja aiheuttavat itsekin ilmastonmuutosta. Rahoitus tulisi kohdentaa kaikista haavoittuvimmille maille”, perustelee Nummelin.
Nummelin muistuttaa vielä, ettei perustettava rahasto ole ainoa. Moni nykyinen rahasto kantaa kortensa kekoon ilmastotuhojen minimoimiseksi ja estämiseksi.
Puheenjohtajana öljy-yhtiön toimitusjohtaja
Dubain kokouksen onnistumista on epäilty myös, koska se järjestetään Yhdistyneissa arabiemiirikunnissa, joka on merkittävä maakaasun ja öljyn tuottaja. Ilmastoneuvotteluja vetää valtiollisen öljy-yhtiön toimitusjohtaja, joka tosin on kunnostautunut myös uusiutuvan energian edistämisessä.
Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen myöntää, että puheenjohtajan auktoriteettia on mahdollista käyttää viherpesuun.
Toisaalta Arabiemiraattien energiantuotantoa ja sopivuutta kokousisännäksi on pengottu viime kokouksesta lähtien.
“Se on pakottanut käsittelemään asiaa ja ottamaan vihreän siirtymän paremmin huomioon kuin jos maa olisi yksi osanottajamaa muiden joukossa”, aprikoi Kosonen.
Megatapahtuman järjestelyt äärirajoilla
YK:n ilmastokokouksesta on paisunut megatapahtuma, jossa yritykset ja yhteisöt järjestävät omia keskusteluja ja tapahtumia. Tänä vuonna Suomella on oma paviljonki, kun aikaisemmin on oltu yhdessä pohjoismaiden kanssa.
Dubaihin odotetaan 70 000 osanottajaa. Osanottajista suurin osa on muita kuin kokousvieraita.
Osanottajaennätyksiä rikkovia ilmastokokousia on kuvailtu suureksi flow-festivaaliksi, aavikolle rakennetuksi turistikohteeksi tai messuiksii, joissa yhteys ilmastokokoukseen on olematon.
Nummelin myöntää, että logistisesti aletaan olla jo äärirajoilla.
“Aletaan olla tilanteessa, että majoitus- ja muu kapasiteetti ei tahdo missään maassa riittää. Mutta jos ilmastoalan tapahtumia ei järjestettäisi tämän kokouksen yhteydessä, niin olisiko tilalla joku muu iso tapahtuma, jossa eri toimijat kuten yritykset pystyvät verkottumaan, oppimaan toisiltaan ja keskustelemaan.”
Jokainen kokous on tärkeä
Epäilijöitä ja vaikeita kysymyksiä riittää. Greenpeacen Kosonen ei kuitenkaan ole valmis lyömään hanskoja tiskiin.
“Kokoukset ovat aina vaikeita, ja ennen kokousta näkymät ovat aina ja synkät. Kuitenkin prosessi on pystynyt tuottamaan tuloksia, joita ei osattu ennalta odottaa, esimerkiksi sitoutuminen tavoitteeseen, että lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. “
Myös pääneuvottelija on optimisti. Toivoa hän näkee muun muassa siinä, kuinka Kiina ja Yhdysvallat kireistä väleistä huolimatta eivät ole katkaisseet välejään ilmastoyhteistyössä. Tapasihan Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry vastikään Kiinan kollegansa Xie Zhenhuan.
“Jokainen osapuolikokous on tärkeä. Positiivisia edistysaskelia tästäkin kokouksesta on mahdollista saada. Merkityksellistä on, mitä tapahtuu päästötavoitteille ja toimille kokouksen jälkeen. Ehkä kahden vuoden päästä nähdään ovatko maat ottaneet viestit tosissaan.”
0 kommenttia