Vihreä puolue sai oman seniorijärjestönsä Ikävihreät vuonna 2013. Järjestö on toiminut ikäihmisten oikeuksien puolustajana ja ikäsyrjintää vastaan niin puolueessa kuin Suomen ja Euroopankin laajuisesti. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Reino Lampinen on ollut uranuurtaja ikääntyneiden vihreiden oikeuksien ajajana.
Järjestössä havaittiin pian, että useilla jäsenillä on tarvetta toimia myös eläkeläisjärjestössä. Vihreämielisten eläkeläisjärjestöä alettiinkin organisoimaan jo vuonna 2015.
“Selvitimme, että jokaisella puolueella on sitä liippaava eläkeläisjärjestö, paitsi vihreillä ja perussuomalaisilla”, selventää perusteilla olevan järjestön puheenjohtajaksi valittu Auni-Marja Vilavaara.
Kymmenen vuotta Ikävihreiden perustamisen jälkeen tänä kesänä pidettiin Ikivihreät eläkeläiset ry:n perustamiskokous Lahdessa, samassa paikassa, jossa myös Ikävihreät perustettiin.
Eläkeläisjärjestö vahvistaa vihreästi ajattelevien ikäihmisten ääntä myös kunnissa ja hyvinvointialueilla
Ikivihreiden eläkeläisten perustamiskokous on pidetty ja säännöt hyväksytty, mutta toiminnan viralliseen käynnistymiseen menee vielä hetki. Ensin odotetaan Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyntä ja virallinen yhdistyksen rekisteröinti. Sen jälkeen alkaa jäsenhankinta ympäri Suomen.
Yhteistyö on tiivistä Ikävihreiden kanssa, jonka kanavista myös saa lisätietoja tämänhetkisestä toiminnasta. Mutta miksi ylipäätään tarvitaan uusi järjestö, kun Ikävihreät on jo olemassa?
“Nyt vihreästi ajattelevat voivat liittyä arvojensa mukaiseen eläkeläisjärjestöön sitoutumatta puolueeseen”, tiivistää Vilavaara.
Vihreisiin arvoihin perustuvalla eläkeläisjärjestölle tarjoutuu vaikuttamisenpaikkoja myös kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoissa, joihin valtaosa jäsenistä valitaan eläkeläisjärjestöistä.
“Tähän saakka vihreästi ajattelevat ovat olleet näistä paikoista sivussa.”
Myös taloudellisen tuen mahdollisuus on merkittävä. Puolueen jäsenjärjestö ei ole oikeutettu valtionavustuksiin, toisin kuin riippumattomat eläkeläisjärjestöt. Puheenjohtaja kertookin, että toimintaa kehitetään hiljalleen ja kun toiminta on tarpeeksi vakiintunutta, järjestö voi hakea esimerkiksi Stean rahoitusta.
“Kyllä ne Koijärven ihmiset alkaa olla jo eläkkeellä”
Auni-Marja Vilavaara itse on jäänyt eläkkeelle vuonna 2016. Hän kertoo olleensa henkinen vihreä jo 1960–70-luvulta, mutta puolueeseen hän liittyi vasta työuransa jälkeen. Ihmisoikeudet ja ympäristöasiat vetivät vihreisiin.
Vilavaara kokee, että vihreissä ei välttämättä aina ole oltu kiinnostuneita ikäihmisten asioista ja oikeuksista.
“Joku sanoi, että kun on nuori puolue, niin ei siellä vanhoja ihmisiä ole. Mutta kyllä ne Koijärven ihmiset alkaa olla jo eläkkeellä”, naurahtaa Vilavaara.
Hän toivoo, että puolue puhuisi ikäihmistenkin kohdalla ihmisoikeuksista: jokaisella ihmisellä on ikään katsomatta samat oikeudet. Vilavaara muistuttaa, että ikäsyrjintä on tutkitusti olemassa oleva ilmiö. Hän näkee, että ikäihmisiä syytetään siitä, että meitä on paljon ja olemme kehittyneiden terveyspalvelujen myötä eläneet pitkään samaan aikaan, kun syntyvyys on laskenut.
“Vihreiden pitäisi muistaa, että kaiken ikäisiä ihmisiä on. Sukupolvien välinen yhteistyö. Sitä toivoisin, että vihreät korostaisivat.”
Olen itse eläkkeellä, mutta kavahdan ajatusta, että joku järjestö edustaisi minua valtionavuilla joissain eläkeläisneuvostoissa (joista en ole kuullutkaan). Edustusta varten on valittu edustajat vaaleilla, joiden äänioikeutetuista suuri osa on eläkeläisiä.
Ei ole syrjintää, jos todetaan ikäluokkajakauma ja sen seuraukset. Työelämässä voi olla ikäsyrjintää, jonka mekanismeja vitkaan oikaistaan.
Sinänsä toivotan menestystä sosiaaliselle toiminnalle, jonka piiriin kerääntyy samoihin arvoihin uskovia ihmisiä.