Kun mittarina pidetään ylikuolleisuutta, ovat kaikki pohjoismaat, myös parjattu Ruotsi, menestyneet hyvin koronapolitiikassa. Koronan tukahduttaminen on osoittautunut mahdottomaksi ja sen kanssa on vain opittava elämään, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Kun mittarina pidetään ylikuolleisuutta, ovat kaikki pohjoismaat, myös parjattu Ruotsi, menestyneet hyvin koronapolitiikassa. Koronan tukahduttaminen on osoittautunut mahdottomaksi ja sen kanssa on vain opittava elämään, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Korona toi keskusteluun kaikkein hauraimmat, joita pitää erityisesti suojella. Vanhusväestön palvelut eivät kuitenkaan ole kehittyneet korona-aikana yhtään mihinkään, ja hoivakotipaikkoja ja hoitajia tarvittaisiin lisää. Mistä rahat hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ja niiden kaikkein hauraimpienkin hoitamiseen, kun työssä käyvien osuus väestöstä pienenee?
Suomalaisten suosikkikalan hinta pomppasi pääsiäisenä huippuun. Hinnan nousun taustalla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä myös Ukrainan sota. Lohentuotantoa vaivaa myös täiongelma, etenkin Etelä-Norjassa.
Vanha sanonta, jonka mukaan vaalit voitetaan keskeltä, ei tunnu kiinnostavan nyt kokoomusta, joka näyttää vetäytyvän yhä jyrkemmin sanankääntein oikealle, kirjoittaa Eero Karisto.
Kulttuurin asema koronarajoituksissa on herättänyt sekä ihmetystä että suuttumusta. Valtiovallan koronatoimia moititaan epäjohdonmukaisiksi, ja perustelut toimien kohdentamiselle ovat kiven alla.
Suomi lähtee pandemian jälkeiseen aikaan taloudellisesti pitkältä etumatkalta. Vaikka talouden tilanne ja myös ennusteet tulevasta vuodesta näyttävät hyvältä, meillä pitäisi olla viisautta ja uskallusta katsoa tulevaisuuteen. Poliitikkoja läpi historian on vaivannut likinäköisyys taloudenpidossa, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Hallitus esitteli illalla päivitetyn koronastrategian, jonka mukaan erilaisten rajoitusten purkaminen aloitetaan asteittain heti. Vaikka tartuntojen määrä on edelleen korkea, ei tartunnoista ole enää yhtä vakavia seurauksia kuin ennen rokotuksia. Verde jatkaa edelleen tartuntamäärien seuraamista toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat.
Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön. Helsingissä vihreiden suosio hupeni kolmen valtuustopaikan verran ja vihreiden someviesteissä toistuvatkin sanat ”nyt on peiliin katsomisen paikka”.
Lasten ja nuorten elämää kurjistaneen koronan jälkihoitoon tarvitaan pikaisia lääkkeitä, mutta samalla on varauduttava vuosien urakkaan. Tulevilla kunnanvaltuustoilla ja valtion budjetista päättävillä on iso vastuu siitä, pääseekö etäopetuksesta tipahtanut koulupudokas oppimisen imuun ja saadaanko neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluvaje kurottua umpeen.
Moni suomalainen on viettänyt korona-aikana pitkiä aikoja maaseudun kakkoskodissa. Nyt tutkitaan jääkö ilmiö pysyväksi ja voiko monipaikkaisuus olla kestävä vaihtoehto. Kaksi lämmitettävää kotia ja pitkät matkat palveluihin lisäävät ilmastopäästöjä.
Valtiovarainministeriön kuntatalouden asiantuntijat muistuttavat kuntavaalien alla kuntien akuuteista ja pitkän tähtäyksen talousongelmista ja kestävyysvajeesta. Kunnat eriytyvät yhä selvemmin kasvaviin ja kutistuviin ja tästä olisi tulevien vastuullisten kuntapäättäjien syytä puhua ääneen jo ennen vaaleja.
Suomessa lasketaan olevan 22 500 koronasta parantunutta. Tämä päivä päivältä kasvava joukko on vielä ilman ohjeistusta maskeista, turvaväleistä ja karanteeneista. Saako lähimmäisiä nyt vihdoinkin halata? THL ei anna vielä poikkeuslupaa, vaikka tutkimukset viittaavatkin pitkän immuniteetin syntymiseen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS suosittelee D-vitamiinilisiä koronavirusepidemian aikana. D-vitamiinin puutoksen ja koronaviruksen aiheuttaman vakavan keuhkoinfektion yhteydestä on saatu yhä enemmän tietoa. Lisävitamiinia suositellaan muun muassa yli 70-vuotiaille, tummaihoisille ja ylipainoisille.
Taideprojektit ovat muuttaneet muotoaan koronan vuoksi. Vuorovaikutteista nukketeatteria tehdään nyt yhdelle luokalle koko koulun sijaan, tai mennään koteihin, työpaikoille ja tapahtumiin.