Koronan jälkihuolto kestää vuosia, mutta lapsia ja nuoria autettava heti

Alkuvuodesta julkistettu arvio koronakriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin vahvistaa sen, mikä monelle yksinhuoltajalle ja vaikka maahanmuuttajaäidille on ollut arkipäivää. Toimeentulo horjuu lomautusten vuoksi, etäopetus on romahduttanut teini-ikäisen oppimismotivaation ja arvosanat eikä perheen erityislapselle ole järjestynyt aikaa koulupsykologille. 

Arvion tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valaa kuitenkin uskoa parempaan ja tarjoaa nipun ehdotuksia, joilla lievennetään kriisin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Työryhmän puheenjohtaja, johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa, että vaikka jälkihoito kestää vuosia, niin ensi vaiheen pikaisia toimia tarvitsevat erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä.

Mielenterveyden ongelmista kärsivien lasten ja nuorten tilanteeen pahenemista ei ole vara odottaa, ja lastensuojelussa on paiskittu töitä alimiehityksellä aina 90-luvun lamasta lähtien.

Tarvitaan siis lisää rahaa ja henkilökuntaa. Lastensuojelussa se tarkoittaa mitoitusta, jossa työntekijällä saa olla korkeintaan 35 asiakasta.

Kouluterveydenhuollossa, neuvoloissa ja perhekeskuksissa ei koronan aikana ei palveluja ole voitu järjestää normaalisti, ja nyt suma odottaa purkamista.

Lapsiperheköyhyyden vähentämisessä talous avainasemassa

Lomautukset ja työttömyys ovat kärjistäneet vähävaraisten perheiden tilannetta. Arviointityöryhmän työryhmän jäsen, tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää talouteen ja työllisyyteen liittyviä ratkaisuja ensiarvoisen tärkeänä.

“Lapsiperheköyhyyden vähentämisessä kyse on isoista ratkaisuista kuten koulutuksesta, verotuksesta, palveluista  ja tulonsiirroista. Miten tuetaan työllisyyttä,millaisia palveluita on saatavilla, minkä suuruisia lapsilisiä, vanhempainrahoja tai toimeentulotukia maksetaan.”

Työryhmä ehdottaa ylimääräisiä lapsilisäeriä ja perusturvan tason nostoa. Se muistuttaa, että sosiaaliturvauudistuksen yhtenä päätavoitteena pitää olla lapsiperheköyhyyden torjuminen. 

“Kriisin hoidossa on alleviivattu, että heikoimmista on kannettava vastuu. Heidän tilanteensa on heikentynyt entisestään. 

Toisaalta vaarana voi olla hölmöläisen peiton jatkaminen eli käytetään varat vain akuutin kriisin sammuttamiseen ja säästetään ennaltaehkäisevistä tehtävistä.

Näin lisätään pahoinvointia tulevaisuudessa”, pohtii Lammi-Taskula.

Oppimisen ongelmiin monenlaista tukea

Vaikka etäopetus on koetellut eniten heikoimmassa asemassa olevia, sen jälkiä korjataan ympäri maata. Ammatillisissa opinnoissa keskeytykset ovat lisääntyneet ja monen valmistuminen on viivästynyt. 

Kärryiltä pudonneet oppilaat tarvitsevat tukea oppimiseen ja tekemättä jääneet terveystarkastukset pitää saada käyntiin. Kriisin pahiten runtelemalla alueella Helsingissä ongelmiin on  tartuttu.

Helsingissä on arvioitu koronan vaikutuksia opetustoimeen, ja luvassa on lisää opettajia ja kouluvalmentajia. Päiväkodeille varataan lisää rahaa, joilla pienennetään ryhmäkokoja ja lisätään yksilöllistä tukea. Myös ammatillista koulutusta tuetaan  ja kouluihin palkataan lisää psykologeja.

Valtio tukee, mutta taakkana vanhat säästöt

Esa Iivonen on tyytyväinen, että lapsia ja nuoria koskeva koronan jälkihoito on jo aloitettu, ja koronatukia on varattu myös lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Valtion miljardipaketista tarkoitukseen jaettiin viime vuonna satoja miljoonia euroja.

 “On varmistettava, että tukimiljoonat käytetään kohteisiin, joihin ne on tarkoitettu. Joissain kunnissa näin ei ole toimittu.”

Keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi opettajien lomautukset koronatukia nostaneissa kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jopa pohdittu tukien takaisinperintää.

Helsinki on hyötynyt valtion avustuksista, mutta opetustoimen rasitteena ovat aiemmat leikkaukset. Tilanne on samankaltainen monessa muussakin kunnassa, joissa opetuksen, terveyden- ja sosiaalihuollon ongelmat voisivat olla nykyistä suurempi riesa ilman koronatukia.

Valtion kehysriihelle Iivosen toive onkin, että tukea annettaisiin tarpeeksi jatkossakin. “Opetuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa on vajetta, jonka paikkaamiseen tarvitaan apua valtiolta. Lisäksi kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa, minkä vuoksi olisi tärkeä jatkaa tiedonkeruuta.”

Pikavoittoja vai pitkäkestoinen sijoitus nuoriin?

Valtio voi ohjata koronan jälkihoitoa lainsäädännöllä, valvonnalla ja informaatio-ohjauksella, mutta iso vastuu jää kunnille. Jokaisen kunnan pitäisi tehdä omat kattavat suunnitelmansa jälkihoidosta.

Kesäkuussa valittavien kunnanvaltuutettujen olisi osattava päättää, onko lyhyen aikavälin piristysruiske talouteen aina parempi kuin pitkän aikavälin sijoitus lapsiin ja nuoriin.

Vireä elinekeinoelämä on tärkeä kuntien elinvoimalle ja asukkaiden toimeentulolle, mutta Iivosen mukaan kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa elinkeinoelämään saatetaan liioitella.

“Paljolti ratkaisee kunnan sijainti, liikenneyhteydet ja muut tekijät, joihin kunta ei voi vaikuttaa. Jos kunta kilpailee naapurikuntiensa kanssa yrityksistä niin, että tingitään lasten ja nuorten hyvinvoinnista, se tuskin on järkevää.”

Sote vie kunnilta tehtäviä, lapset ja nuoret jäävät

Iivonen korostaa, että kuntien olisi hyvä ajoissa ymmärtää, millainen voimavara lapsissa ja nuorissa piilee. “Sotessa suurin osa kunnan tehtävistä siirtyy hyvinvointialueille, minkä jälkeen huomattava osa kunnan tehtävistä liittyy lapsiin ja nuoriin.”

Lammi-Taskula arvelee, että koronan koettelemuksista saattaa olla hyötyäkin jälkihoidossa.

“Kun on jouduttu koviin paikkoihin, niin on ollut pakko tiivistää yhteistyötä ja kehittää työskentelytapoja. Voi olla, että kokemuksista on opittu ja syntyy uudenlaisia yhteistyön muotoja.”

Vaikka päävastuu koronan jälkihoidossa on valtiolla ja kunnilla, niin työsarkaa jää muilllekin toimijoille yrityksistä yhdistyksiin.

Iivonen kiittelee järjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Koronakriisin aikana luotuja hyviä yhteiskäytäntöjä voidaan hyödyntää myös jälkihoidossa.

Kirjoittaja on freelance toimittaja

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.