Verden viikkokirje 10.12.2024

tervetuloa Verden tavallistakin runsaamman uutiskirjeen pariin! Tälläkin viikolla sukellamme ajankohtaisiin teemoihin tieteen, politiikan, talouden ja kulttuurin kentiltä. Mukana on myös tiukkoja kolumneja ja näkemyksellisiä puheenvuoroja, jotka haastavat pohtimaan, miten ympäröivä maailmamme kehittyy ja muuttuu. Esimerkiksi pääkirjoituksessa pohdittiin itsenäisyyden merkitystä globaalissa maailmassa – onko itsenäisyyden ja kansallisvaltioiden rooli enää sama, kun yhteiset

joulukuu 10, 2024

Lisäksi pureudumme muun muassa aluepolitiikan kiemuroihin, vihreiden talouslinjoihin ja kulttuurin puolustamiseen rahoitusleikkauksia vastaan. Käsittelyssä ovat myös niin keskustan kipuilu kuin Ottawan sopimuskin.

Luonto- ja ympäristökysymykset pysyvät tuttuun tapaan Verden tarkastelun keskiössä: saaristolintujen väheneminen, ilvesten poikkeuslupien kumoaminen, valmisruokien luontojalanjäljet ja puun käyttö energiantuotannossa kertovat ympäristön tilasta, mutta myös mahdollisuuksista vaikuttaa siihen.

Aloitetaan tuoreella väitöksellä, joka käsittelee kipeää tarvetta tiedostaa paremmin digitaalisten alustojen dynamiikkaa, käytämmehän niitä arjessamme keskimäärin todella paljon. Etenkin sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Instagram, TikTok tai X ja hakukonealustat, kuten Google, käyttävät tekoälyä keräämään ja analysoimaan dataa elämästämme, jotta ne voivat tarjota juuri meille kohdennettua sisältöä. Nämä näkymättömät prosessit lisäävät sitoutumistamme digitaalisiin alustoihin ja ovat oleellinen osa alustojen liiketoimintaa. Samalla ne haastavat yksityisyyden rajoja, vaikuttavat informaatiovalintoihin, päätöksiin ja käyttäytymiseen.

Verden itsenäisyyspäivän pääkirjoitus pohtii kansallisvaltioiden modernia merkitystä. Maiden rajat ja valtiot ovat ihmisten luomia sopimuksia, joiden avulla maailmaa on organisoitu jo vuosisatojen ajan. Mitä tapahtuu, kun nämä rakenteet määrittelevät liikaa sitä, miten näemme itsemme ja toisemme?

Aluepolitiikasta ei ehkä voi päästä eroon, jollain tavalla sitä aina tehdään. Mutta sen myyteistä ja itseisarvoisuudesta voisi päästä, kirjoittaa kolumnisti Markus Wasara.

Atte Harjanne kirjoittaa pitävänsä käytännössä varmana, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta ensi vuoden aikana. Hän sanoo olevansa valmis kannattamaan irtautumista, mutta pitää äärimmäisen tärkeänä sanoittaa päätös niin, että sopimuksen merkitystä ja tarvetta ei vähätellä.

Keskusta nieli viime kaudella oikeiston puheet punavihreiden panttivankina olosta, ja nyt sillä on suuri tarve erottua entisistä hallituskumppaneistaan, analysoi Eero Karisto.

Rita Gustava Pulli haluaa oikoa väärää tietoa ja ennakkoluuloja, sillä apurahalla työskentelevien taiteilijoiden ja tutkijoiden elämä tuntuu olevan täysin tuntematonta suurelle yleisölle. Eri alojen itsensä työllistäjiä kuitenkin on ainakin yli 150 000 ja heidän ammatti- ja koulutustaustansa ovat äärimmäisen moninaisia. Apurahansaajat eivät lepää laakereillaan, vaan he työskentelevät päivittäin vähintään saman verran kuin kuka tahansa päivätyössä käyvä.

Energiaksi päätyvän puun kuiva-aineen osuus on ollut kasvussa. Suomessa käytettiin lähes 36 miljoonaa tonnia puun kuiva-ainetta vuonna 2023, ja energiaksi sitä meni noin 22 miljoonaa tonnia - noin 61 prosenttia. Vuodesta 2019 lähtien osuus on kasvanut joka vuosi yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vuoden viimeisessä vihreiden puoluevaltuustossa linjattiin vihreiden talouskantoja. Aiheen tiimoilta nousi jo viikkoja ennen valtuustoa eri kanavilla melkoinen myrsky. Toimittajamme Tero Koskinen oli paikan päällä.

Suomen itsenäisyyspäivänä lanseerattu Suomen kansallinen äänimaisema ”Ääniä” sai alkunsa säveltäjä Lauri Porran henkilökohtaisesta projektista. Paljon työnsä takia matkusteleva Porra alkoi kirjata ylös musiikillisia muistoja Suomesta helpottaakseen koti-ikäväänsä.

Luontojalanjäljen laskennan odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. Jyväskylän yliopisto on koeponnistanut laskennan soveltamista myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä arkisten valmisaterioiden luontojalanjälkiä.

"Sakset seis!" on hätähuuto taiteen ja kulttuurin puolesta, ja kampanja-adressi alan rahoitusleikkauksia vastaan on kerännyt jo yli 100 000 nimeä. Kampanja haluaa korostaa, että kulttuuri koskettaa kaikkia syntyperästä riippumatta ja on olennainen osa suomalaista identiteettiä ja hyvinvointia. Leikkaukset uhkaavat paitsi kulttuurialaa myös koko yhteiskunnan kehitystä ja hyvinvointia.

Hanhi- ja joutsenkannat ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten 35 vuoden aikana, paljastaa saaristolintuseuranta. Samaan aikaan esimerkiksi, haahka, tukkasotka ja isojen lokkien kannat ovat vähentyneet nopeasti. Osa ulkosaariston perinteisestä lajistosta siirtyy yhä enemmän väli- ja sisäsaaristoon.

HS Visio teki Atrian uudesta broileritehtaasta marraskuun lopulla jutun, joka herätti jälleen keskustelua broilerintuotannon eettisyydestä. Eläinoikeusjärjestö Viral Vegansin vastineeksi julkaiseman videokooste valottaa broileritehtaan ns. likaista puolta, joka on tarkoin salattu ulkopuolisilta. Viral Vegansin luovan johtajan Pavel Tahkovuoren mukaan läpinäkyvyyden puute on lihantuotannossa merkittävä ongelma.

Jos matalan syntyvyyden aiheuttama väestön ikääntyminen saataisiin pysäytettyä maahanmuuton avulla, kestävyysvaje alenisi kaksi prosenttiyksikköä, arvioi Etlan koostama muistio. Vaikutus valtionvelan hallintaan olisi merkittävä.

Helsingin Laterna Magicassa avattua näyttelyä varten on haastateltu ja kuvattu 12 parantumattomasti sairasta, jotka jakavat ajatuksiaan siitä, kun sairaus astuu kutsumattomana vieraana elämään.

Tämän vuoden kulutuskriittisen Älä osta mitään -kampanjan teema oli pikamuoti ja ultrapikamuoti. Black Fridayn vastaiskuksi kehitettynä päivänä Luontoliitto kannusti suomalaisia pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistään ja erityisesti vaateteollisuuden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Black Fridaylle ajoitettu Elokapinan mielenilmaus muistutti shoppailijoita ylikulutuksen ilmastokriisiä kiihdyttävästä vaikutuksesta. Mielenosoittajat järjestivät näyttäviä performansseja, kuten maapallon hautajaiset, levittivät vastamainoksia ja vaativat kestävää kulutusta sekä kolonialistisen riiston lopettamista.

Lapsettomuudesta avoimesti puhuneet Alviina Alametsä ja Jaakko Mustakallio odottavat innolla perheenlisäystä, josta on haaveiltu pitkään.

Suomalaisista 60 prosenttia tietää, että alkoholinkäyttö lisää syöpäriskiä ja 68 prosenttia pitää alkoholinkäyttöä haitallisena. Tiedon taso on EU-kansalaisten keskitasoa parempi.

Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Koska seksuaalinen häirintä on monesti asiakkaiden tai asiakasta vastaavien tekemää, sitä koetaan tyypillisesti asiakaspalvelualoilla.

Maahanmuuton myötä maassamme on yhä enemmän monenlaisia eksoottisia todellisuuksia vieri vieressä, kirjoittaa Rita Gustava Pulli puheenvuorossaan. Kaupunkilaiselle jo maaseudunkin pienet piirit ovat yhtä aikaa kiehtovia ja ärsyttäviä.

Kaikki 296 ilveksen metsästykseen myönnettyä kannanhoidollista poikkeuslupaa kumottiin. Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittivat poikkeusluvista viime syksynä, kansalaisilta saadun yli 50 000 euron tuen turvin. Hallinto-oikeuksien päätösten viesti on, että tiukasti suojellun lajin metsästysluvat on perusteltava hyvin ja perusteiden on nojattava lakiin.