Kun infektiotautiopin historiaa kirjoitetaan tämän pandemian osalta, kerrotaan kuinka tällä kertaa onnistuttiin kehittämään toimiva rokote ennennäkemättömän nopeasti. Mutta sen sijaan, että ensin olisi rokotettu kaikki riskiryhmäläiset, rokotteen saivat ensimmäisenä kaikki rikkaiden maiden asukkaat, myös perusterveet eli he, joilla vakavan taudin ja kuoleman riski on lähes häviävän pieni.
Rikkaat maat myöskin ostivat rokotteita yli oman tarpeen, mikä johti siihen, että rokotteita jäi käyttämättä. Myöhemmin sellaisia rokotteita, joissa havaittiin terveysriskejä enemmän kuin kilpailijoilla, ei haluttu antaa oman maan kansalaisille ja niitä sitten lahjoitettiin kehittyviin maihin armeliaasti.
Oheisessa kuvassa maailman rokotekartta viime lauantailta (18.9) vähintään yhden rokoteannoksen saaneiden osalta. Pian tulisi vuosi kuluneeksi siitä, kun ensimmäiset rokotteet olivat saatavilla laajamittaiseen käyttöön.
Lähde: Ourworldindata.org
On helppo paheksua Titanicista ensin puolityhjillä pelastusveneillä pelastautuneita rikkaita, mutta todellisuudessa emme ole yhtään sen parempia. Rokotteet estävät ensisijaisesti vakavia tautimuotoja, joten niitä tulisi antaa ensin niille, joilla vakavan taudin ja jopa kuoleman riski on suurin – muuallakin kuin rikkaissa maissa. Täydellistä laumasuojaa ei näillä rokotteilla kuitenkaan saavuteta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi 18.9. Ylen aamussa, että Suomi on varautunut rokottamaan kaikki yli 12-vuotiaat kolmanteen kertaan. Kiuru totesi, että muiden maiden kansalaisia ei voi asettaa suomalaisten edelle.
Kysehän ei edes ole siitä, että tässä tilanteessa asetettaisiin muiden maiden kansalaiset suomalaisten edelle vaan että kaikki riskiryhmäläiset saisivat edes sen ensimmäisen rokoteannoksensa. Myös WHO on useasti pyytänyt, että kolmatta rokotuskierrosta ei länsimaissa aloitettaisi ennen kuin kehittyvissä maissa ihmiset on saatu rokotettua edes kertaalleen.
Kolmannen rokoteannoksen hyödyistä ei ole myöskään näyttöä, mutta on selvää, että yhdestäkin annoksesta olisi hyötyä niissä maissa, joissa sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät sekä väestötiheys ovat merkittäviä koronan riskiä lisääviä tekijöitä.
Perusterveen valkoisen länsimaalaisen riski kuolla koronaan ei juurikaan eroa vaarasta kuolla influenssaan. Joka päivä Suomessa menehtyy 150 ihmistä mitä erilaisimpiin syihin. Elämään voi kuolla monella tapaa, ja riskit on hyvä laittaa oikeaan mittasuhteeseen.
Oheisessa kuvassa Suomessa koronaan menehtyneet ikäryhmittäin koko pandemian ajalta.
Lähde: Thl.org
Pandemia ei ole vielä ohi, ja uusi koronavirus SARS-COV-2 tulee olemaan vielä pitkään keskuudessamme. On meidän käsissämme, kuinka monen ihmisen annamme siihen menehtyä. Voimme valita itsekkään tien, tai voimme pyrkiä omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, mikä lopulta on tämän pandemian kokonaiskuolleisuus maailmassa. Kuvassa aiempien merkittävien epidemioiden kuolleisuuslukuja.
Lähde: Wikipedia
Pandemiat näyttävät olevan etenkin 1900-luvun puolivälistä alkaen lähes vuosikymmenittäin toistuva ilmiö. Viime vuosikymmeninä merkittävästi lisääntyneestä globaalista liikkuvuudesta ja väestönkasvusta huolimatta korona asettuu vielä keskikastiin tartuntatautien joukossa. Mikäli haluamme minimoida kokonaiskuolleisuuden, meidän tulee rokottaa ensisijaisesti loputkin riskiryhmiin kuuluvat.
Lähde: Researchgate.net
Missä sitten edelleen kuollaan koronaan? World of Meters -sivuston mukaan kuolleisuus on suurta Yhdysvaltojen lisäksi mm. Venäjällä, Brasiliassa, Meksikossa, Iranissa, Malesiassa, Intiassa, Vietnamissa, Turkissa, Indonesiassa, Philippiineillä, Etelä-Afrikassa, Thaimaassa ja Argentiinassa. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös se, että useissa kehittyvissä maissa ei luotettavia lukuja ole saatavilla esimerkiksi puutteellisesta testauskapasiteetista johtuen. Lopulliset kokonaiskuolleisuusluvut voidaan arvioida jälkikäteen esimerkiksi ylikuolleisuuslukuja hyödyntämällä.
Suomessa koronaan on raportoitu kuolleen 1050 ihmistä koko pandemian keston, 1,5 vuoden aikana, mikä on samaa luokkaa kuin useiden maiden päivittäiset kuolinluvut. Monissa maissa siis edelleen kuolee joka ikinen päivä saman verran ihmisiä kuin meillä koko pandemian aikana. Meillä on hyvä kansanterveys, harvaan asuttu maa, hyvin toimeentuleva väestö ja pidämme luontaisesti välimatkaa kanssaihmisiin. Meillä on ollut kaikki edellytykset selvitä pandemiasta juuri näin hyvin, ja viimeistään nyt meidän on aika katsoa ympärillemme niihin, jotka apua tarvitsevat. Suomen tulee lahjoittaa ylimääräiset rokotteet kehittyvien maiden riskiryhmien rokottamiseksi.
0 kommenttia