Vihreiden Mikkonen ja Pitko: Suomen tärkein luontopäätös valmistellaan pimennossa
Suomen suurin ja tärkein luontotyyppi, pohjoiset havumetsät, on nyt rajattu kokonaan pois ennallistamissuunnitelmasta. Hallitus valmistelee Suomen suunnitelmaa ilman kunnollista lausuntokierrosta, kritisoivat vihreiden Krista Mikkonen ja Jenni Pitko.
Hallitus salailee Suomen ennallistamissuunnitelman valmisteluja, kritisoivat vihreiden kansanedustajat Krista Mikkonen ja Jenni Pitko. Esimerkiksi Suomen suurin luontotyyppi, pohjoiset havumetsät, on poistettu nyt suunnitelmasta kokonaan.
Lisäksi lausuntokierrokselle lähetettiin kesällä muiden luontotyyppien, kuten soiden ja vesistöjen, osalta vain tiivistelmä, ei koko suunnitelmaa eikä vaikutusten arviota, mikä tekee Pitkon mukaan asiallisen lausunnon antamisen lähes mahdottomaksi.
He vaativat EU:lle valmisteilla olevalle suunnitelmaluonnokselle kunnollista lausuntokierrosta.
"Hallitus on lähettämässä komissiolle suunnitelman, jossa ei ole kerrottu, miten Suomi tulee varmistamaan luonnon tilan elpymisen ja luontokadon pysäyttämisen. Suunnitelmassa on metsien kohdalla tyhjä rivi, vaikka pitkälti metsissä ratkaistaan luontomme monimuotoisuus, sillä kolmasosa uhanalaisista lajeistamme ovat metsälajeja", korostaa Krista Mikkonen tiedotteessa.
"Kyse on Suomen suurimmasta luontotyypistä ja tärkeimmästä luontoa koskevasta päätöksestä vuosikymmeniin. Silti sen tulevaisuudesta päätetään suljettujen ovien takana. Tämä ei ole avointa lainvalmistelua, vaan sen vastakohta", Pitko sanoo.
Edustajat ihmettelevät, miten päätöksenteon avoimuutta korostavassa Suomessa asiat voidaan valmistella piilossa niin, etteivät tutkijat, järjestöt, viranomaiset tai kansalaiset pääse arvioimaan toimia.
EU-komissiolle lähetettävä suunnitelma on vielä luonnos, ja lopullinen ennallistamissuunnitelma hyväksytään kesän 2027 jälkeen.
"Ennallistaminen on työkalu, jolla pidetään metsät hiilinieluina"
Pitkon mukaan kiireen taustalla on myös se, että hallitus on alusta asti vastustanut koko ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Vaikeimmat kysymykset, kuten pohjoisten metsien kohtalo, halutaan siksi ratkaista muutaman ihmisen kesken neuvotellen sen sijaan, että niistä käytäisiin avointa yhteiskunnallista keskustelua.
Mikkosenkin mukaan hallitus ei perusta päätöksiään tieteelle vaan metsäteollisuuden lobbareiden kuiskutteluille.
"Samaan aikaan kun hallitus ei suostu edes keskustelemaan metsiä koskevista ennallistamistoimista, niin metsäluonnon tila heikkenee, metsien hiilivarastot hupenevat ja metsien tauti- ja tuholaisriski kasvaa. Näitä kaikkia voisi torjua varmistamalla riittävä metsiensuojelu, lisäämällä luontotoimia talousmetsissä, pehmentämällä metsänkäsittelytapoja ja maltillistamalla hakkuumääriä. Metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä myös metsäteollisuuden oma etu", muistuttaa Mikkonen.
Myös Jenni Pitko muistuttaa luonnon ennallistamisen hyödyistä.
"Ennallistaminen ei ole uhka, jota vastaan hallituksen pitää taistella kulisseissa. Se on työkalu, jolla turvataan uhanalaisten lajien elinolot ja pidetään metsät hiilinieluina myös tuleville sukupolville. Mitä vähemmän valmistelussa on avoimuutta, sitä enemmän on syytä epäillä, että lopputulos ei kestä tarkastelua", Pitko sanoo.
Vihreät vaativat, että pohjoisia havumetsiä koskeva ennallistamissuunnitelma tuodaan kokonaisuudessaan avoimelle lausuntokierrokselle ennen sen lähettämistä komissiolle, ja että Suomen luontopaneelia kuullaan valmistelussa jatkossa asianmukaisesti.
