Googlen miljardi-investointi Suomeen – vihreät peräänkuuluttavat kestävyyttä ja tiukempaa otetta
Googlen datakeskusinvestointia pidetään osoituksena vihreän siirtymän vetovoimasta, mutta sille halutaan asettaa tiukempia ehtoja. Samalla vaaditaan hallitukselta ja EU:lta selkeitä pelisääntöjä, jotta teknojätit eivät sanele linjauksia itse.
Johanna Kohvakka
Googlen ilmoitus miljardi-investoinnista Suomeen sijoittuviin datakeskuksiin herättää keskustelua myös vihreiden riveissä. Puolueen edustajat suhtautuvat uutiseen myönteisesti, mutta kritisoivat hallituksen toimintaa.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen pitää Googlen ennätysinvestointia kaivattuna ilouutisena Suomen taloudelle.
"Googlen ennätysinvestointi on kipeästi kaivattu ilouutinen Suomen taloudelle. Se myös vahvistaa alueiden elinvoimaa ja tuo sekä rakennusaikaisia että pysyviä työpaikkoja", Tynkkynen sanoo vihreiden tiedotteessa.
Googlen julkistama paketti on arvioitu sekä Suomen suurimmaksi yksittäiseksi investoinniksi että yhtiön suurimmaksi panostukseksi Euroopassa. Tynkkysen mukaan tämä kertoo vihreän siirtymän vetovoimasta kansainvälisessä kilpailussa.
"Suomi pystyy jo nyt tarjoamaan 95-prosenttisesti fossiilisista polttoaineista putsatun sähköjärjestelmän ja kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät edellytykset liittyä sähköverkkoon. Vihreys on yksi Suomen suurimpia valtteja kovassa kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, eikä sitä ole varaa politiikalla tärvätä", Tynkkynen arvioi.
Tynkkynen nostaa esiin myös, että Googlen päätös osoittaa, ettei datakeskusten houkuttelemiseksi tarvita ylimääräisiä yritystukia – eikä niitä hänen mukaansa tule antaakaan.
Investoinnin yhteydessä Google ilmoitti laajasta sitoutumisesta puhtaan energian tuotantoon ja varastointiin, muun muassa maa- ja merituulivoimaan sekä sähkön varastointiin.
"On ilahduttavaa, että Google ilmoitti isoista satsauksista muun muassa maa- ja merituuleen sekä sähkön varastointiin. Ilmaston kannalta on myös hyvä uutinen, että Googlen päätös näyttää nyt varmistavan Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamisen", Tynkkynen jatkaa.
Tynkkynen kuitenkin muistuttaa, ettei kaikkia hankkeita pidä hyväksyä sellaisenaan.
"Datakeskuksia on moneen lähtöön. Keskukset ovat tervetulleita Suomeen, jos ne pyörivät energiatehokkaasti ja puhtaalla sähköllä, hyödyntävät hukkalämmöt sekä osallistuvat sähköjärjestelmän joustoihin. Hankkeiden pitää myös hyvittää luontohaittansa, tukea paikallista elinvoimaa ja maksaa veronsa Suomeen", Tynkkynen vaatii.
Vihreä eduskuntaryhmä valmistelee parhaillaan ehtoja kestävälle datakeskusrakentamiselle. Linjat on tarkoitus julkistaa puoluevaltuuston kokouksessa Oulussa 26. syyskuuta.
Ohisalo: Ei hehkutusta ilman ehtoja
Myös europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr) on ottanut kantaa Googlen investointiin sosiaalisessa mediassa. Hän nostaa esiin, että osana sopimusta Google ostaa puolet Loviisan ydinvoimalan sähköstä seuraavaksi 22 vuodeksi.
"Iso diili, mutta ei syy hehkutukseen ilman ehtoja", Ohisalo kirjoittaa.
Ohisalo varoittaa, että ilman selkeitä pelisääntöjä Suomi voi ajautua tilanteeseen, jossa suuret teknologiayhtiöt sanelevat ehdot.
"Jos annamme energiamme ja infrastruktuurimme teknojäteille ilman selkeitä pelisääntöjä, olemme pian tilanteessa, jossa Google ja Amazon sanelevat ehdot, emme me. Se ei ole vihreän siirtymän edistämistä, vaan banaanivaltion diili", hän kirjoittaa.
Ohisalo listaa viisi kriteeriä, joita Suomi tarvitsisi kansallisella tasolla datakeskuksille ja energiadiileille: hukkalämmön talteenoton kaukolämpöön, sijoittumisen jo rakennettuun ympäristöön luonnon sijaan, sitoutumisen uuden uusiutuvan energian rakentamiseen, jouston sähköverkkoon kalliin sähkön aikoina sekä avoimuuden energian- ja vedenkulutuksesta.
Erityisen ongelmalliseksi Ohisalo nostaa avoimuuden puutteen. Hänen mukaansa Google ja Amazon kieltäytyvät kertomasta kulutuslukujaan vedoten liikesalaisuuteen.
"Ilman avoimuutta ei ole seurantaa, ja ilman seurantaa lupaukset jäävät sanahelinäksi", hän toteaa.
Ohisalo muistuttaa, että vihreät ovat vaatineet tiukkoja ehtoja datakeskuksille jo Helsingissä, ja saman linjan pitäisi hänen mukaansa ulottua kansalliselle ja EU-tasolle. Euroopan parlamentissa vihreät ajavat lisäksi digipalveluveroa suurille teknologiayhtiöille.
Holopainen: Hallituksella ei ole suunnitelmaa datakeskusbuumin hallitsemiseksi
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen kohdistaa uutisen yhteydessä kritiikkinsä hallituksen toimintaan. Hänen mukaansa Googlen ilmoitus osoittaa, ettei Orpon hallituksella ole kestävää suunnitelmaa datakeskusten ja niiden sähkönkäytön hallitsemiseksi.
Holopainen arvostelee erityisesti ympäristöministeri Sari Multalaa (kok), joka on kertonut hallituksen valmistelevan investointitukea nopeasti käynnistettävälle energiantuotannolle niin sanottuihin tuotantokapeikkoihin.
"Hallitus lupailee Multalan suulla uutta investointitukea, jonka maksaisivat veronmaksajat", Holopainen sanoo tiedotteessaan.
Kansanedustaja muistuttaa, että vielä pari viikkoa sitten budjettiriihessä pohdittiin rahan jakamista datakeskuksille, vaikka tilanteen pitäisi hänen mukaansa olla päinvastainen.
"Nyt pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että vaadimme rahaa datakeskuksilta. Tämä on vaikeaa etenkin kokoomukselle", Holopainen toteaa.
Multalan mukaan valtiovarainministeriön kanssa on käynnissä selvitys siitä, millä toimilla sähkön kysyntä ja tuotannon kasvu saadaan kulkemaan käsi kädessä. Holopainen pitää aikataulua liian myöhäisenä.
"Uskomatonta, että tätä selvitetään vasta nyt. Se on suora tunnustus siitä, ettei hallitus ole varautunut datakeskusbuumin nopeuteen. Aikaa olisi ollut vähintään koko hallituskausi", hän sanoo.
Holopainen nostaa esiin myös eduskunnassa jo vaaditun lainsäädännön, joka velvoittaisi datakeskukset tuomaan mukanaan tarvitsemansa sähköntuotannon. Esitystä kannatetaan hänen mukaansa laajasti yli puoluerajojen, mutta hallitus ei ole edennyt asiassa.
"Kokoomus ajaa tässä kaksilla rattailla", Holopainen sanoo.
Holopainen peräänkuuluttaa lisäksi avoimuutta Googlen sähkönkäytöstä ja investointisopimuksen yksityiskohdista sekä huomauttaa, että datakeskusinvestoinneista koituva suora hyöty valtiolle jää vähäiseksi, vaikka rakentamisvaihe työllistää.
"Datakeskukset ovat omistajilleen tuottoisaa liiketoimintaa, mutta tuovat hyvin vähän suoria verotuloja. Kiinteistövero menee kunnalle, ja yhteisöverokin jää pieneksi, kun voittoa ei kirjata Suomeen", Holopainen sanoo.
Holopainen kritisoi lisäksi hallituksen yksipuolista keskittymistä datakeskuksiin sen kustannuksella, että Suomi on jäämässä Ruotsia jälkeen tekoälystartupeihin tehtävissä investoinneissa.
Holopainen muistuttaa lopuksi, että sekä Suomen että koko EU:n tulisi kiinnittää huomiota siihen, kenen käsissä keskeiset teknologiainvestoinnit lopulta ovat.
"Suomen ja koko EU:n pitäisi olla huolissaan siitä, etteivät nämä investoinnit ja niiden tuottama osaaminen ja arvo jää eurooppalaisten käsiin", Holopainen sanoo.
