Väitös: Eurooppalainen teknojohtaja perustaa demokratialle, ei Piilaakson visiolle
Uudessa tutkimuksessa 20 eurooppalaista teknologia- ja alusta-alan johtajaa avaavat käsityksiään yhteiskunnasta. Piilaakson individualismia ja libertaarismia ihaillaan, mutta demokratia, sääntely ja sosiaalinen markkinatalous pysyvät johtajien kompassina.
Eurooppalaiset teknologia- ja alusta-alan johtajat pitävät edelleen kiinni eurooppalaisesta yhteiskuntamallista, summaa tuore tutkimus. Johtajat arvostavat Yhdysvaltojen innovaatiokykyä mutta eivät jaa Piilaakson libertaaria aatetta.
Digitaalisten alustojen valtakausi on muuttanut yhteiskuntaa yhtä perusteellisesti kuin teollistuminen aikanaan, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Vaikka amerikkalaiset suuryritykset hallitsevat globaalia alustainfrastruktuuria, eurooppalaisilla johtajilla on silti merkittävä rooli alakohtaisten alustojen rakentamisessa Euroopassa.
Elina Kiiski-Katajan väitöstutkimuksen mukaan Piilaakson visiota on ohjannut libertaarismi, kylmän sodan innovaatiokulttuuri ja 1960-luvun vastakulttuuri. Visio korostaa individualismia ja näkee teknologian välineenä irtautua yhteiskunnan rakenteista.
Euroopan unioni on rakentanut digitaalisen sääntelynsä toisenlaiselle pohjalle: demokratialle, perusoikeuksille ja sosiaaliselle markkinataloudelle. Väitöskirja kutsuu tätä lähtökohtaa eurooppalaiseksi unelmaksi.
Kolme käsitystä yhteiskunnasta
Kiiski-Kataja haastatteli väitöskirjaansa 20 teknologia-alan johtajaa ja vaikuttajaa eri puolilta Eurooppaa, sekä suurista että pienistä yrityksistä.
Johtajien jaetut käsitykset yhteiskunnasta jakautuvat kolmeen tyyppiin. Talousliberaali ryhmä ihailee yhdysvaltalaista innovaatiokykyä, mutta sitoutuu silti eurooppalaiseen malliin ja suhtautuu kriittisesti EU:n teknologiasääntelyyn.
Sosiaaliliberaali ryhmä torjuu amerikkalaisen innovaatiomallin. Se korostaa eurooppalaista sosiaalista mallia ja suhtautuu myönteisesti EU-sääntelyyn.
Radikaali ryhmä on pienempi vähemmistö, joka kyseenalaistaa uskon jatkuvaan talouskasvuun ja teknologiseen kehitykseen.
Johtajat kritisoivat sääntelyä, eivät demokratiaa
Johtajat näkevät demokratian kolmella tavalla: turvallisuutena, tulonjaon sosiaalisena sopimuksena tai yhteisinä arvoina ja instituutioina. He suhtautuvat teknologiaan myönteisesti, mutta eivät pidä sitä ratkaisuna yhteiskunnan ongelmiin.
Sääntelyä kritisoidaan, mutta instituutioille ei silti käännetä selkää. Johtajat tukevat demokratiaa ja vakiintuneita rakenteita sääntelykritiikistä huolimatta.
Väitöskirja kannustaa eurooppalaisia teknologiatoimijoita rakentamaan omia visioitaan Piilaakson mallien ihailun sijaan. Luovuuden merkitys voi olla eurooppalaisessa teknologiakentässä aliarvostettua, vaikka se voisi toimia kehityksen voimavarana.
