Alametsä: Nuorten ahdistuksesta ei voi syyttää vain vanhempia tai somea – "syyn hakeminen yksilöistä on laiskaa"
Nuorten ahdistuksen syyt eivät ole vain yksilöissä tai somessa, muistuttaa vihreiden kansanedustaja Alviina Alametsä. Hän vaatii, että myös päätösten vaikutukset koronarajoituksista toimeentulon leikkauksiin tunnustetaan osana nuorten mielenterveyskriisiä.
Opiskelijoiden ahdistusdiagnoosit ovat kasvaneet 40 prosenttia vuodesta 2023. Vihreiden kansanedustaja Alviina Alametsä muistuttaa, ettei vastuuta nuorten mielenterveyskriisistä voi vierittää yksin nuorille tai heidän perheilleen.
Helsingin Sanomat käsitteli mielenterveyskriisin syitä viime perjantaina julkaistussa artikkelissa, jossa korostettiin ruutuajan kasvun ja ahdistuksen yhteyttä. Artikkelissa YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikko pohtii kriisin taustoja ja korostaa vanhempien vastuuta kasvaneesta ruutuajasta ja sen vaikutuksista mielenterveyteen.
"Pohdinta jää mielestäni kesken. Miksi tämä ikäluokka on kasvanut ruuduilla? Yksi valtava syy on koronapandemia. Hallitus, jossa myös Saarikko oli johdossa, päätti lapsille ja nuorille todella tiukat koronarajoitukset", Alametsä muistuttaa tiedotteessa.
Alametsän mukaan kokonaiset ikäluokat pakotettiin etäkouluun ja eristettiin kotiin vuosiksi ilman kavereita ja harrastuksia.
"Seuraukset olivat heille kohtalokkaita, eikä se ollut edes tehokkain tapa suojella riskiryhmiä. Lapset ja nuoret käskettiin kasvamaan ruuduilla: seuraamaan opetusta etänä, aloittamaan opinnot Teamsissa ja Zoomissa haalareissa tapaamisen sijaan. Pandemia-aikana opinnoissa ei ollut yhteisöllisyyttä, ja asiantuntijat sekä nuorten parissa työskentelevät näkevät tämän seuraukset nyt", Alametsä toteaa.
Alametsä painottaa, ettei ahdistuksen kasvusta voi syyttää vain vanhempia, nuoria itseään tai sosiaalista mediaa, vaan vastuu on myös päättäjillä. Hän nostaa esiin toimeentulon leikkaukset lapsiperheistä opiskelijoihin sekä kasvavan lapsiperheköyhyyden, jotka vaikuttavat suoraan nuorten maailmankuvaan.
"Kun nuoret ahdistuvat, sanotaan herkästi vain, että heidän pitäisi lopettaa somen käyttö ja mennä terapiaan. Terapia on tärkeää, mutta se ei auta, kun rahat ovat loppu, maailma palaa eikä tulevaisuudennäkymää ole. Syyn hakeminen vain yksilöistä on laiskaa, ja niin aikuiset silti tekevät", Alametsä sanoo.
HS:n artikkelissa mainitaan myös professori Liisa Keltikangas-Järvinen, jonka mukaan nuoret eivät osaa käyttäytyä töissä ja odottavat erityisoikeuksia. Alametsä muistuttaa, ettei vastaava asenne ole uusi.
"Aikoinaan asenteet tiivisti Niilo22: "Jos ei jaksa, niin koittakaa vaan jaksaa." Nuoret ansaitsevat parempaa kuin tämän", Alametsä sanoo.
Alametsä vaatii, että toimeentulo ja hyvinvointivaltio turvataan ja nuoria ahdistaviin kriiseihin puututaan aidosti syyttelyn sijaan.
