Sään ääri-ilmiöt keskeyttivät yli 171 miljoonan lapsen koulunkäynnin vuonna 2025
Myrskyt, tulvat, helleaallot ja kuivuus sulkivat kouluja ympäri maailmaa UNICEFin analyysin mukaan. Pahiten kärsivät tytöt ja köyhimpien maiden lapset.
Tänään julkaistun UNICEFin analyysin mukaan joka kymmenes lapsi maailmassa, siis yli 171 miljoonaa lasta, kärsi koulunkäynnin häiriöistä sääolosuhteiden vuoksi vuonna 2025. Ilmastotutkijat ovat jo pitkään todennut, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.
UNICEFin analysoima data 106 maasta kertoo, että myrskyt, tulvat, helleaallot, kuivuus ja metsäpalot johtivat koulunkäynnin keskeytyksiin, koulurakennusten tuhoutumiseen, etäopiskeluun ja lyhyempiin oppitunteihin. Sään ääri-ilmiöt lisäsivät miljoonien lasten riskiä jäädä kokonaan koulunkäynnin ulkopuolelle.
"Tämä vuosi ei näytä paremmalta. Esimerkiksi alkukesän helleaalto sulki kouluja ja lyhensi koulupäiviä eri puolilla Eurooppaa, ja Nepalin viimeaikaiset tulvat tuhosivat tai vaurioittivat 38:aa koulua. Lisäksi käynnissä olevan El Niño -ilmiön ennustetaan voimistuvan erittäin voimakkaaksi ja aiheuttavan merkittäviä sää- ja ilmastovaikutuksia eri puolilla maailmaa", toteaa Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.
Myrskyt olivat UNICEFin mukaan yleisin syy koulunkäynnin häiriöihin viime vuonna, ne vaikuttivat 109 miljoonaan oppilaaseen. Tulvat häiritsivät 70 miljoonan ja helleaallot noin 50 miljoonan lapsen koulunkäyntiä.
Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama koulupudokkuus on korkeampaa tytöillä. Koulunkäynnin keskeytyminen, ilmastosiirtolaisuus ja perheen tulojen putoaminen tuovat tytöille enemmän hoitovastuuta ja kotitöitä. Nämä paineet lisäävät myös lapsiavioliiton riskiä, mikä vaikeuttaa kouluun palaamista myöhemmin.
Kolme neljästä ilmastoriskeille altistuvasta oppilaasta elää matalan tai alemman keskitulon maissa.
Koulunkäynti häiriintyi useita kertoja vuoden aikana 40 maassa. Esimerkiksi Madagaskarilla 280 000 lapsen koulunkäynti kärsi vuoden mittaan kuivuuden, trooppisten myrskyjen ja tulvien vuoksi. Espanjan Valenciassa yli 500 000 oppilasta kärsi myrskyistä maaliskuussa, ja muualla maassa äärihelteet keskeyttivät koulunkäynnin tuhansilta oppilailta touko-kesäkuussa.
Oppimisvaje ja koulupudokkuus voivat vähentää työvoiman tuottavuutta, vähentää taloudellista kasvua ja vaikeuttaa maiden kykyä vähentää köyhyyttä.
"Tiedämme Suomesta, miten haitallisia vaikutuksia koronapandemian aiheuttamalla ennakoimattomalla etäopetukseen siirtymisellä oli lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Tällä hetkellä miljoonien lasten koulunkäynti keskeytyy ilmastonmuutoksen vuoksi. Nyt tarvitaan rikkaiden maiden, kuten Suomen, tukea, jotta lasten oikeus koulutukseen ja oppimiseen voidaan suojata", Minna Suihkonen sanoo.
UNICEFin analyysi nostaa esiin käytännön ratkaisuja, jotka suojaavat oppimista ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Keinoja ovat esimerkiksi koulurakennusten vahvistaminen ilmastonmuutokseen liittyviä ääri-ilmiöitä kestäviksi ja oppimisen jatkumisen varmistaminen häiriötilanteissa esimerkiksi etäopetuksen avulla. Lisäksi on tärkeää kehittää ilmastoriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotta koulutukseen vaikuttavia ääri-ilmiöitä voidaan ennakoida paremmin.
Global Snapshot of Climate-related School Disruptions in 2025. UNICEF 2026.
