Hanna Holopainen: Tyttöjen potentiaali luonnontieteellisillä aloilla on tunnistettava
Suomalaisnuorten luonnontiedeosaaminen on yhä OECD-keskiarvon yläpuolella, mutta pitkän aikavälin kehitys on laskeva. Tytöt menestyvät luonnontieteissä poikia paremmin, vaikka Suomessa naisten osuus tutkijoista ja insinööreistä on kaikista pienin EU:ssa.
Suomalaisnuoret pärjäävät luonnontieteissä edelleen kansainvälisesti hyvin, mutta osaamisen pitkän aikavälin kehitys on laskeva. Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen pitää suuntaa huolestuttavana. Hän nostaa esiin erityisesti tyttöjen osaamisen ja myöhempien koulutus- ja uravalintojen välisen ristiriidan.
Myös oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä ovat Suomessa kasvaneet selvästi OECD-maiden keskiarvoa suuremmiksi.
Tuoreessa PISA 2025 -tutkimuksessa suomalaisnuorten luonnontieteiden keskiarvo oli 504 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 482. Suomi menestyi Pohjoismaista parhaiten. Vuonna 2022 Suomen pistemäärä oli 511, mutta ero uusimpaan tulokseen ei ole tilastollisesti merkitsevä. Pidemmällä aikavälillä luonnontieteiden osaamisen lasku on kuitenkin selvä.
”Suomi sijoittui luonnontieteissä edelleen Pohjoismaista parhaiten, mutta kehityssuunta on silti huolestuttava. Luonnontieteiden vankka osaaminen on ollut monen elinkeinoelämän sektorin kivijalka, eikä Suomella ole varaa menettää sitä. Luonnontieteiden osaamisen merkitys vain korostuu ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan osalta”, Holopainen sanoo.
Pisa-tutkimuksessa luonnontieteet olivat pääarviointialue. Suomessa tutkimukseen osallistui 7 668 nuorta 240 koulusta.
Tytöt pärjäävät poikia paremmin
Suomessa tytöt menestyivät luonnontieteissä poikia paremmin. Sukupuolten välinen ero pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä Pisa-tutkimuksessa. Myös lukutaidossa tytöt menestyivät poikia paremmin, kun taas matematiikassa tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut.
Holopainen pitää eroa merkittävänä, sillä tyttöjen hyvä koulumenestys ei myöhemmin näy vastaavalla tavalla tieteen ja tekniikan työtehtävissä.
”Tyttöjen osaaminen luonnontieteissä on Pisa-tulosten perusteella merkittävästi poikia parempaa, mikä on kansainvälisesti jopa aika poikkeavaa. Silti naisten määrä luonnontieteiden ja tekniikan aloilla on Suomessa heikoin koko Euroopan vertailussa. Eli naisten aliedustus ei siis johdu ensisijaisesti kiinnostuksen tai etenkään taitojen puutteesta”, Holopainen sanoo.
Eurostatin tilastot tukevat havaintoa työelämän voimakkaasta sukupuolierosta. Vuonna 2024 naisten osuus tutkijoista ja insinööreistä oli Suomessa 30,7 prosenttia, mikä oli EU-maiden pienin osuus. EU:ssa naisia oli näissä tehtävissä keskimäärin 40,5 prosenttia.
Holopainen nostaa esiin myös oppimisen tuen
Eduskunnan nepsy-verkoston puheenjohtajana toimiva Holopainen kiinnittää huomiota myös siihen, etteivät Pisa-tulokset hänen mukaansa anna kattavaa kuvaa oppimisen tuen toteutumisesta.
”Pisa-tutkimuksissa on mukana oppimisen tukea saavia nuoria, mutta heidän mahdollisuuttaan osallistua tutkimukseen on arvioitu kouluissa tapauskohtaisesti. Pisa-tulokset eivät siis ole kattava kartoitus siitä, miten heidän saamansa oppimisen tuki toteutuu”, Holopainen sanoo.
Hän pitää erityisluokkien ja muun oppimisen tuen saatavuutta keskeisenä kysymyksenä oppimistulosten parantamisessa.
Holopaisen mukaan joissakin kunnissa erityisluokkia on lakkautettu oppimisen tuen uudistuksesta huolimatta.
”Jos nykyinen oppimisen tuen laki ei toimi, pitää joko kuntien saamaa ohjeistusta tai lain pykäliä tarkastella uudelleen. Tarvitsemme myös lisää tutkittua tietoa, johon uudistukset voidaan pohjata”, Holopainen sanoo.
Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiskoulujen väliset erot ovat edelleen kansainvälisesti verrattuna pieniä. Sen sijaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä ovat kasvaneet ja ovat jo selvästi OECD-maiden keskiarvoa suurempia.
