Ilmastotuuppaukset voivat tukea ilmastotavoitteita – mutta eivät yksin riitä

Käyttäytymistieteelliset ohjauskeinot eli tuuppaukset voivat helpottaa ilmastoystävällisiä valintoja arjessa, mutta ilman laajempaa ilmastopolitiikkaa niiden vaikutukset jäävät rajallisiksi. Näin todetaan hiljan päättyneen hankkeen tuloksissa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CLIMATE-NUDGE -hankkeessa kehitettiin ilmastotuuppauksia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja metsien hiilinielujen vahvistamiseksi. Keinoina käytettiin muun muassa pelillisyyttä, henkilökohtaisia toimintasuunnitelmia, oikea-aikaista kannustusta, työyhteisön tukea ja digitaalista ohjausta. Kuusivuotisen hankkeen kokeilut toteutettiin yhteistyössä Turun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien, Suomen metsäkeskuksen sekä metsäalan toimijoiden kanssa.

Hankkeessa tarkasteltiin myös kestävän liikkumisen taloudellisia ja terveysvaikutuksia, tuuppausten hyväksyttävyyttä sekä niiden suhdetta muihin ilmastopolitiikan ohjauskeinoihin.

Taustatyö nostaa tuuppauksen tehoa

Ilmastotuuppauksella tarkoitetaan valintatilannetta, jota muokataan ilmastoystävällistä vaihtoehtoa helpottavaksi ilman, että muita vaihtoehtoja poistetaan. Tuuppaus voi olla esimerkiksi oikea-aikainen muistutus tai oletusvalinnan muuttaminen.

Tulosten mukaan tuuppaukset toimivat parhaiten tilanteissa, joissa käyttäytymisen esteet ovat pieniä ja joissa ne täydentävät muita ohjauskeinoja. Haasteina ovat vaikuttavuuden arviointi ja skaalautuvuus.

Tutkijoiden mukaan tuuppauksia ei pitäisi viedä organisaatioihin valmiina ratkaisuina, joille ryhdytään vasta etsimään käyttökohdetta. Ensin on tunnistettava ratkaistava ongelma ja sen mittakaava, ymmärrettävä kohderyhmien arkea ja toteuttajien toimintatapoja sekä arvioitava, olisivatko muut ohjauskeinot tuuppausta tarkoituksenmukaisempia.

"Vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät, kun käyttäytymistieteelliset keinot yhdistetään infrastruktuurin kehittämiseen, taloudellisiin ohjauskeinoihin, sääntelyyn ja osallistavaan politiikkasuunnitteluun", sanoo hankkeen johtaja, psykologian professori Paula Salo Turun yliopiston tiedotteessa.

Hanke nosti esiin myös tuuppausten eettisen ulottuvuuden. Filosofian yliopistonlehtori Helena Siipinin mukaan eettisesti kestävät ilmastotuuppaukset perustuvat tutkimusnäyttöön, ovat läpinäkyviä, säilyttävät valinnanvapauden ja huomioivat heikoimmassa asemassa olevat.

Monitieteisen hankkeen toteuttivat Turun yliopisto, THL, Pellervon taloustutkimus, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.