Suomen merimetsokanta pieneni kuusi prosenttia
Suomessa laskettiin kesällä noin 30 100 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin kuusi prosenttia, ja myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni. Selkämeri nousi ensimmäistä kertaa selvästi suurimmaksi pesimäalueeksi.
Suomessa laskettiin kesällä 2026 yhteensä noin 30 100 merimetson pesää. Pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin kuusi prosenttia eli vajaalla 2 000 pesällä.
"Merimetson pesimäkanta notkahti kahden edellisvuoden tasosta. Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa laskettiin noin 32 000 merimetson pesää. Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta," sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Selkämerellä laskettiin kesällä noin 12 460 merimetson pesää. Suomenlahdella niitä oli noin 10 200, Saaristomerellä 3 600, Merenkurkussa noin 2 000 ja Perämerellä noin 1 750.
Selkämerellä oli ensimmäistä kertaa selvästi enemmän merimetson pesiä kuin muilla merialueilla. Pesämäärä kasvoi siellä edellisvuodesta hieman yli tuhannella.
Suomenlahdella pesämäärä puolestaan pieneni reilulla tuhannella. Saaristomerellä vähennystä oli lähes neljännes, 1 125 pesää, kun taas Perämerellä ja Merenkurkussa määrä pieneni joillain sadoilla.
Sisämaassa merimetso pesi viime vuosien tapaan vain yhdessä yhdyskunnassa Päijät-Hämeessä. Siellä laskettiin hieman yli 20 pesää.
Yhdyskuntien määrä väheni
Merimetson pesintöjä havaittiin tänä vuonna 53 yhdyskunnassa, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2025.
Täysin uusia yhdyskuntia ei tänä vuonna löytynyt, mutta olemassa olevat yhdyskunnat levittäytyivät muutamille uusille saarille.
Eniten yhdyskuntia autioitui Kokkolassa. Neljä ulompana saaristossa sijainnutta yhdyskuntaa tyhjeni, ja alueen merimetsot keskittyivät yhteen lähempänä rannikkoa sijaitsevaan yhdyskuntaan.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan merikotkien saalistus on voinut vaikuttaa muutokseen.
Raumalla pesi edelleen enemmän merimetsoja kuin missään muussa Suomen kunnassa. Rauman satamassa sijaitsevassa Suomen suurimmassa yhdyskunnassa laskettiin noin 6 400 pesää. Määrä oli noin 150 pienempi kuin vuotta aiemmin.
Eniten pesämäärä kasvoi Porissa, jossa kolmessa yhdyskunnassa oli yhteensä noin 5 750 pesää. Kasvua edellisvuodesta oli noin tuhat pesää.
Porvoossa pesämäärä pieneni eniten. Kaupungissa laskettiin noin 1 930 pesää eli noin 750 vähemmän kuin vuonna 2025.
Merimetso siirtyi riistalajiksi
Merimetso siirtyi 1. syyskuuta 2026 luonnonsuojelulailla rauhoitetusta lajista metsästyslain mukaiseksi, vuoden ympäri rauhoitetuksi riistalajiksi.
Samalla alkoi niin sanottu suojametsästys. Merimetsoja voidaan metsästää yleispoikkeuksen nojalla muun muassa enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä. Suojametsästys on mahdollista vuosittain 1. elokuuta–28. helmikuuta.
Riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskukselle.
Suomen ympäristökeskus on seurannut merimetsokannan kehitystä siitä lähtien, kun laji palasi Suomen pesimälinnustoon 1990-luvulla.
Ensimmäinen uusi pesintä Suomessa todettiin vuonna 1996, jolloin pesiviä pareja oli noin kymmenen. Vuonna 2009 pareja oli jo noin 16 000.
Kanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoliväliin saakka ja sen jälkeen hitaammin. Tähänastisen huippunsa Suomen merimetsokanta saavutti vuonna 2024.
Kesän 2026 laskentoihin sekä yhdyskuntien etsintään ja tarkistuksiin osallistui yli 40 lintuharrastajaa.