GTK: Suomen kaivannaisjätteet eivät kannata kriittisten raaka-aineiden lähteenä

Geologian tutkimuskeskus GTK on selvittänyt Suomen keskeisimpien suljettujen kaivannaisjätealueiden mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Tulosten mukaan potentiaali on pääosin vähäinen, eikä alueita voi pitää taloudellisesti kannattavina kriittisten raaka-aineiden lähteinä.

GTK tarkasteli tutkimuksessa kahdeksaa rikastushiekka-aluetta ja kahta sivukivialuetta sekä teki rikastuskokeita valituilla kohteilla. Kriittisten raaka-aineiden pitoisuudet osoittautuivat pääosin niin alhaisiksi, ettei hyödyntäminen yksinomaisina metallilähteinä ole kannattavaa.

"Nyt saadut tulokset kertovat, että Suomessa käytetyt rikastusmenetelmät ovat olleet sen verran tehokkaita, että arvoaineita ei ole kaivannaisjätteisiin päätynyt siinä määrin, että niitä kannattaisi lähteä hyödyntämään", sanoo GTK:n ryhmäpäällikkö Anna Tornivaara tiedotteessa.

Potentiaalisimmalla jätealueella materiaalia on puolestaan massaltaan niin vähän, ettei hyödyntäminen todennäköisesti ole kannattavaa. Uudet teknologiat ja sivuvirtoihin perustuvat ratkaisut voivat jatkossa avata mahdollisuuksia, mutta ne edellyttävät lisätutkimusta.

Vaikka taloudellinen potentiaali on rajallinen, jätealueiden käsittelyllä voi olla ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi Orijärven ja Hammaslahden kohteissa jätteen uudelleenkäsittely voisi parantaa kaivannaisjätealueiden hallintaa ja vähentää ympäristövaikutuksia. Orijärvellä kaivostoiminnan alkuvaiheessa syntyneen rikastushiekan uudelleenkäsittely perinteisin menetelmin osoittautui teknisesti mahdolliseksi.

Kaivannaisjätteet ovat Suomen suurin jäteryhmä ja koostuvat pääosin sivukivestä ja rikastushiekasta. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus velvoittaa jäsenmaita arvioimaan niiden hyödyntämispotentiaalin. GTK on nyt tuonut kaivannaisjätealueet ensimmäistä kertaa laajasti julkiseen karttapalveluun osana mineraaliesiintymätietokantaansa.

Tutkimus tehtiin osana NextGenerationEU-rahoitteista REPower-CEST-projektia.