Vihreät poliitikot vaativat Orpolta johtajuutta: STEA-leikkaukset ovat ideologinen isku kansalaisyhteiskuntaan
Ministeri Rydmanin yksipuolisesti laatimat uudet STEA-avustuskriteerit leikkaisivat rahoituksen sateenkaari-ihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien oikeuksia puolustavilta järjestöiltä. Vihreät poliitikot vaativat pääministeri Orpoa puuttumaan tilanteeseen.
Johanna Laurila
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin alkuviikosta ilmoittamat STEA-avustuskriteerit ovat nostattaneet paljon kritiikkiä. Vihreistä muun muassa puolueen puheenjohtaja Sofia Virran, varapuheenjohtaja Allu Pyhälammin ja kansanedustaja Bella Forsgrénin mukaan muutokset herättävät vakavaa huolta kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta.
Uusien kriteerien perusteella Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n jakamia avustuksia ei ensi vuonna myönnettäisi järjestöille, joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen ei-terveysperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Käytännössä leikkuri osuisi sateenkaari-ihmisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja naisten oikeuksien puolesta työtä tekeviin järjestöihin sekä laajaan joukkoon vaikuttamis- ja neuvontatyötä tekeviä järjestöjä.
Ministeri Rydman on ilmoittanut, ettei linjauksia käsitellä enää hallituksen kesken. Tämä on herättänyt vastustusta myös hallituskumppaneissa ja syytöksiä yksipuolisuudesta ja mielivaltaisuudesta. Tilannetta kutsutaan vihreiden riveissä ideologiseksi taisteluksi kansalaisyhteiskuntaa kohtaan.
"Nämä kriteerit on kirjoitettu niin, että ne kohdistuvat suoraan tiettyihin ihmisryhmiin. Se ei ole sattuma – se on ideologia", sanoo kansanedustaja Forsgrén tiedotteessa.
Persujen identiteettipolitiikalle ei pidä alistua
Vihreät poliitikot vaativat pääministeri Petteri Orpoa osoittamaan, ettei perussuomalaisten identiteettipolitiikka sanele hallituksen linjaa.
"Päätös on läpeensä ideologinen, demokratialle vahingollinen ja pahimmillaan vaarallinen. Kansalaisyhteiskunta, järjestöt mukaan lukien, ovat täysin keskeinen osa niin suomalaista palveluverkkoa kuin myös demokraattista oikeusvaltiota. Jos tämä yhteiskunnan osa romutetaan, saattaa vahinko olla peruuttamatonta", Virta varoittaa.
Virta muistuttaa, että järjestöjen yksi ydintoiminnoista on tarjota vertaistukea ja yhteisöjä kansalaisille, luoda näin vahvempaa yhteiskuntaa sekä torjua esimerkiksi syrjäytymistä, itsemurhia ja varjoyhteiskuntien muodostumista.
Pyhälammi nostaa esiin, että järjestöleikkaukset kohdistuvat monille yksinäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille elintärkeisiin palveluihin, ei vain vaikuttamistyöhön. Rydmanin kriteereiden laajuus uhkaa myös perhe- ja kriminaalityötä sekä asunnottomuusjärjestöjä.
Järjestöillä oikeus tulla kuulluksi
"STEA-avustuskriteerit on käytävä kokonaan uudelleen yhteisessä valmistelussa ja hallituksen on pyrittävä aitoon vuoropuheluun järjestökentän kanssa ennen päätösten toimeenpanoa", Pyhälammi vaatii.
Virta ilmoittaa laittavansa nyt toivonsa pääministeri Orpoon, joka on jo kommentoinut julkisuudessa haluavansa käsitellä päätöstä uudelleen. Virta peräänkuuluttaa konkretiaa.
"Osa suomalaista kokonaisturvallisuutta on ollut ja pitää jatkossakin olla vahva ja monipuolinen kansalaisyhteisökenttä. Jos pääministeri Orpo ei ota tätä tosissaan, hän laiminlyö suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä, mihin tällaisessa ajassa ei missään nimessä ole varaa", Virta sanoo.
"Liian monta kertaa aiemmin kokoomus on taipunut lopulta perussuomalaisten tahtoon. Nyt Petteri Orpon on osoitettava johtajuutta. Lipsua ei saa. Pääministerillä on oikeus esittää yksittäisen ministerin toimivallassa olevaa asiaa koko valtioneuvoston päätettäväksi ja näin hänen on välttämättä toimittava", Virta päättää.
Sattumoisin maan suurimmaksi ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaksi itseään kutsuva Helsinki Pride järjestetään ensi viikolla.
"On suorastaan irvokasta, että kokoomus viestii leveästi osallistumisestaan Helsinki Pride -kulkueeseen samalla kun sen hallituskumppani ajaa alas ne järjestöt, jotka tekevät sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolesta käytännön työtä. Prideen osallistuminen on ontto ele, jos se ei tarkoita mitään budjettipöydässä", Pyhälammi toteaa.
Fingo ja SOSTE: Järjestöt ovat yhteiskunnan kulmakivi, ei kuluerä
Kritiikkiä on satanut myös kattojärjestöiltä. SOSTEn ja Fingon mukaan Rydmanin esitys ei ole yllätys vaan suoraa jatkumoa hallituskauden järjestöleikkauksille. Jo aiemmin muun muassa lakivalmistelujen lyhentyneet lausuntoajat ovat kattojärjestöjen mukaan kaventaneet mahdollisuuksia osallistua julkiseen päätöksentekoon.
”Olemme iloisia siitä, että niin hallituksesta kuin oppositiosta on kuulunut painokkaita puheenvuoroja Rydmanin räikeää avausta vastaan. Esitys ei nauti kaikkien hallituspuolueiden tukea, mikä tekee entistä ilmeisemmäksi, että kyse on poliittisesta irtiotosta, joka vaikuttaa ennen kaikkea identiteettipoliittiselta tempulta”, sanoo SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta tiedotteessa.
Uudet kriteerit leikkaisivat rahoitusta myös vaikuttamis- ja neuvontatyöhön keskittyneiltä järjestöiltä, mikä laajentaa leikkurin ulottuvuutta entisestään.
"Järjestöt tuovat poliittiseen päätöksentekoon tietoa, innovatiivisia näkökulmia ja niiden ihmisten ääniä, joiden viestit eivät muuten kantaisi eduskuntatalon neuvottelupöytiin", sanoo puolestaan Fingon hallituksen puheenjohtaja Eva Biaudet.
SOSTE ja Fingo painottavat, että Suomen monimuotoinen järjestökenttä on yhteiskunnan kulmakivi eikä kuluerä, josta voidaan loputtomasti leikata.
”Koska kyse on niin merkittävästä osasta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa, tulee järjestöjen rahoitusta koskevien linjausten perustua avoimeen ja läpinäkyvään valmisteluun”, Markkula-Kivisilta vetoaa.
