Uusi työkalu auttaa metsänomistajia tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä
Uusi työkalu auttaa metsänomistajia arvioimaan metsänhoitopäätösten vaikutuksia talouteen, luontoon ja ilmastoon. Tutkimuksen mukaan metsänomistajien tietoa ja päätäntävaltaa lisäämällä heitä voidaan kannustaa tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja ja siten vahvistaa metsien hiilensidontaa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa on kehitetty interaktiivinen työkalu, joka visualisoi metsänhoitopäätösten vaikutuksia hiilensidontaan, luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tuloihin. Työkalu hyödyntää suomalaisista metsistä saatavaa avointa dataa sekä yliopistossa kehitettyä DESDEO-optimointiohjelmistoa.
"Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, mutta myös tärkeä elinkeinon lähde. Suomalaisista metsistä yli 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa ja siksi on tärkeää tarjota metsänomistajille työkaluja, jotka auttavat heitä tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä", sanoo hankkeessa tutkijana toiminut Juho Roponen.
Tutkimukselle on myönnetty Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta Suomen Akatemian kautta. Hankkeessa olivat mukana myös Luke ja Itä-Suomen yliopisto.
Työkalu auttaa huomioimaan metsänomistajan omat arvot ja tavoitteet
Tutkijoiden kehittämä työkalu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden huomioida omat arvonsa ja tavoitteensa ja tekee niiden vaikutukset näkyviksi.
”Voimme nähdä esimerkiksi millaisia vaikutuksia erilaisilla metsänhoitotavoilla on metsän hiilitasapainoon tai taloudelliseen tulokseen”, Roponen kuvailee.
Suomalaisista metsistä käytössä oleva avoin data mahdollistaa hyvin yksilöllisen tiedon ja vaikutusten saamisen eri metsistä. Työkalu yhdistää toisiinsa avointa dataa, metsäsimulaattoreita, monitavoitteisen optimoinnin menetelmiä ja avoimen lähdekoodin optimointiohjelmiston.
“Työkalun kehittämisessä on hyödynnetty Jyväskylän yliopistossa pitkäjänteisesti kehitettyä avoimen lähdekoodin DESDEO-ohjelmistoa. DESDEO on maailmassa ainutlaatuinen. Se on luotu tukemaan päätöksentekijöitä erityisesti interaktiivisten monitavoitteisen optimoinnin menetelmien avulla”, kertoo hanketta Jyväskylässä johtanut Kaisa Miettinen.
Osana hanketta järjestettiin työpajoja, joissa työkalua esiteltiin ja kehitettiin yhdessä metsänomistajien kanssa.
”Työpajoissa huomattiin, että etenkin pienien metsätilojen omistajat olivat motivoituneempia ottamaan käyttöön hiilivarastointia lisääviä käytäntöjä, kun heille annettiin tietoa ja päätösvaltaa”, Miettinen kuvailee.
Tutkijoiden mukaan interaktiiviset, tietopohjaiset päätöksenteon työkalut toimivat kannustimina ilmastoystävälliseen käyttäytymiseen. Työkalut auttavat siinä, että metsänomistajat olivat tyytyväisiä valintoihinsa, koska ne olivat yhdenmukaisia heidän omien arvojensa kanssa ja niiden voitiin osoittaa edistävän Suomen hiilineutraaliutta ja kestävää kasvua paikallisella tasolla. He myös arvostivat saamaansa kokonaisvaltaista ymmärrystä.
Perinteisten tukijärjestelmien korvaaminen olisi yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa
Tutkijoiden mukaan työkaluilla voitaisiin täydentää tai jopa korvata perinteisiä tukijärjestelmiä tehden ilmastoviisaasta metsätaloudesta yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa ja antamalla metsänomistajille suuremman roolin päätöksenteossa omien metsiensä suhteen.
”Toisin kuin yhdenmukaiset ohjeet, työkalu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden huomioida päätöksissä omat arvonsa ja tavoitteensa tehden niiden vaikutukset ja riippuvuudet näkyviksi", Miettinen kertoo.
Toimiakseen työkalujen pitäisi olla helposti saavutettavissa esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten, osuuskuntien tai digitaalisten julkisten palvelujen kautta, jotta metsänomistajat voivat tutkia ilmastoviisaita vaihtoehtoja yhtä helposti kuin verkkopankkia.
