Kysely: suomalaiset vastustavat valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaista metsästystä
Eduskunta äänestää valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaisesta ampumisesta tällä viikolla. "Luontokadon aikaan pitäisi tappamisen sijaan etsiä keinoja elää rinnan muiden lajien kanssa", Elisa Aaltola Eläinoikeusakatemiasta toteaa.
Tuore kysely paljastaa, että useampi suomalainen vastustaa valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaista ampumista kuin kannattaa sitä. Eduskunnassa äänestetään asiasta tällä viikolla. Uusi lakiesitys sallisi lajien metsästyksen tietyin ehdoin myös pesimäaikaan.
Lakiesityksen mukaan valkoposkihanhien pesimäaikainen metsästys hyväksyttäisiin silloin, kun vähintään viisi hanhea ruokailee korjaamattomalla pellolla. Myös lintujen pesimäaikaista tappamista poikkeusluvilla helpotetaan.
Molempien lajien poikaset ovat vanhemmistaan täysin riippuvaisia, Eläinoikeusakatemian tiedotteessa todetaan. Emojen ampuminen pesimäaikaan johtaakin poikasten nääntymiskuolemaan, joka kestää tyypillisesti useita päiviä.
Kyselyn tilasi Eläinoikeusakatemia ja toteutti Verian.
Vastaajien sukupuolella, varallisuudella ja puoluekannatuksella merkitystä
Niukahko enemmistö vastaajista, 44 prosenttia, vastusti valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaista ampumista, ja peräti 17 prosenttia vastanneista valitsi ”en osaa sanoa” -kohdan. Pesimäaikaisen metsästyksen hyväksyjiä oli 39 prosenttia.
Sukupuoli korreloi näkemysten kanssa voimakkaasti. Naisista valtaosa, 53 prosenttia, vastusti pesimäaikaista metsästystä, kun taas miesten kohdalla vastaava luku oli 34 prosenttia. Myös asuinpaikalla oli vaikutusta: kaupunkilaiset vastustivat pesimäaikaista metsästystä enemmän kuin maalla asuvat. Asuinpaikkaa suurempi vaikutus oli kuitenkin varallisuudella: eniten kannatusta pesimäaikainen metsästys sai yli 100 000 euron vuosituloluokassa.
Lisäksi puoluekannalla oli yhteys vastauksiin. Useimmin pesimäaikaisen metsästyksen hyväksyivät perussuomalaisten kannattajat. SDP:n kannattajista vain 33 prosenttia hyväksyi valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumisen pesimäaikaan, ja valtaosa vastusti. Myös keskustan kannattajat olivat enemmän pesimäaikaista metsästystä vastaan kuin sen puolella. Selvästi eniten vastustusta oli vasemmiston ja vihreiden kannattajissa.
Eläinoikeusakatemia: pesimäaikaista metsästystä ei tule hyväksyä
Merimetsojen poikaset tarvitsevat emolintujen ruokintaa ja valkoposkihanhien poikaset taas löytävät ruoan äärelle vain vanhempiensa opastuksella. Kun vanhemmat kuolevat, on edessä todennäköinen nääntymiskuolema.
”Koska Suomessa pesii jo runsaasti valkoposkihanhia, ja koska myös emolinnut voivat etsiä ravintoa pelloilta, on tilanne erityisesti valkoposkihanhien kohdalla huolestuttava. Asiaa pahentaa entisestään se, että poikkeuslupien myöntämistä helpotetaan. Saako emolintuja kohta ampua poikkeusluvin myös vaikkapa rannoilta tai puistoista?” kysyy Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola järjestön tiedotteessa.
Eläinoikeusakatemia pitää uutta lakiesitystä myös muutoin ongelmallisena.
”Tutkimus osoittaa, että vahinkoja voi ehkäistä tehokkaasti ei-tappavilla menetelmillä, kuten hanhipelloilla ja karkotteilla. Mitä tulee merimetsoihin, niiden aiheuttamat vahingot ovat ylipäätään hyvin pieniä”, toteaa Aaltola.
”Lakiesitystä ei tulisikaan hyväksyä. Nyt, luontokadon aikaan, olisi välttämätöntä tappamisen sijaan etsiä keinoja elää rinnan muiden lajien kanssa.”
Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi 1020 henkilöä. Vastaukset kerättiin 5.6.-11.6.2026. Virhemarginaali on 3%.
