Saariston käymäläravinteet voi kierrättää tehokkaammin
Saaristomeren rehevöitymistä voitaisiin vähentää kierrättämällä saariston käymäläravinteet nykyistä tehokkaammin, arvioi Syke. Uusi raportti ehdottaa erilaisia ratkaisuja pieniin ja suuriin kohteisiin sekä peräänkuuluttaa kunnille selkeämpää ohjeistusta.
Saaristomeri on yksi Itämeren rehevöityneimmistä alueista, ja sen herkkä saaristoluonto on erityisen altis ravinnekuormitukselle. Myös matkailun kasvu lisää painetta järjestää saaristoon toimivia käymäläpalveluja.
Suomen ympäristökeskus Syken tuore raportti esittää järkevämpiä tapoja käsitellä käymäläjätettä kahden päämallin avulla: pienissä kohteissa jäte käsitellään paikallisesti, suurissa kohteissa siirtämällä jäte muualle käsittelyyn ja ravinnekierrätykseen.
Raportin mukaan tulokset ovat sovellettavissa muille saaristo- ja rannikkoalueille.
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Suvi Lehtorannan mukaan alhaisen käyttöasteen kohteisiin soveltuu usein kompostoiva käymälä ja jätteen jälkikompostointi.
"Jos saarella ei ole turvallista käyttökohdetta käsitellylle jätteelle, lopputuotteet olisi kuitenkin parempi kuljettaa muualle hyödynnettäväksi", Lehtoranta tiivistää.
Lehtorannan mukaan korkean käyttöasteen kohteissa käymäläpalvelut pitäisi alusta alkaen suunnitella niin, että jäte voidaan kerätä ja kuljettaa pois käsittelyyn esimerkiksi biokaasulaitokselle.
"Jätteen poiskuljettaminen edellyttää, että käymäläratkaisut ja logistiikka sopivat yhteen."
Käymäläjätteen tehokas käsittely edellyttää yhteistyötä
Lehtorannan mukaan ravinteet saadaan kiertoon parhaiten silloin, kun käymäläpalvelut suunnitellaan kokonaisuutena. Käymälät, jätteen keräys, kuljetus ja käsittely tulisi suunnitella yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Tuore raportti keskittyy Saaristomeren julkisiin kuivakäymälöihin. Julkisissa kuivakäymälöissä muodostuu vain noin kaksi prosenttia alueella muodostuvista jätevesiperäisistä ravinteista, mutta paikallisesti niiden merkitys voi olla suuri.
Yli puolet julkisten kuivakäymälöiden fosforista muodostuu ulkosaaristossa ja noin kolmannes välisaaristossa. Koska ulkosaariston karu ja kallioinen luonto tarjoaa vain harvoin soveltuvia paikkoja käymäläjätteen hyödyntämiselle, tulee uusia ratkaisuja kehittää saaristoluonnon suojelemiseksi.
Kunnat kaipaavat selkeämpää ohjeistusta
Raportissa tunnistettiin myös lainsäädäntöön liittyviä haasteita. Julkisten käymälöiden käymäläjätteen käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva sääntely koetaan kunnissa vaikeasti tulkittavaksi.
"Monissa kunnissa halutaan edistää ravinteiden kierrätystä, mutta lain tulkintaan ja käytännön ohjeistukseen tarvittaisiin tukea", Lehtoranta sanoo.
Raportissa nousi esiin myös tarve selkeyttää vastuunjakoa saariston käymäläpalveluissa. Käyttäjämaksut esitettiin yhtenä keinona kattaa käymäläpalvelujen kustannuksia.
Ravinteiden kierrätys tukee Saaristomeren tilan parantamista
Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen on keskeinen keino vähentää vesistökuormitusta ja parantaa meren tilaa. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen vähentää myös omalta osaltaan riippuvuutta mineraalilannoitteista ja tukee ruokajärjestelmän huoltovarmuutta.
Raportin tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen Saaristoravinne-hankkeeseen, jossa yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa etsittiin ratkaisuja Saaristomeren jätevesihuollolle. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Piokkio Oy sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriön Ahti-ohjelma, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä Paraisten kaupunki.
