Opiskelijaliikkeestä kaikki lähti. Kymmenen vuotta sitten Riina Lumme lähti mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin. Nyt hän työskentelee organisaation vt. pääsihteerinä. Tänä syksynä ympyrä on tietyllä tavalla sulkeutumassa – tai lähdössä uudelle kierteelle.
”Vuonna 2015 vastustimme Sipilän hallituksen leikkauksia, nyt Orpon hallituksen. Keskustelu opiskelijoiden asemasta on hyvin samanlaista”, kuvailee Lumme.
Opiskelijapolitiikka vei myös puolueeseen. Ville Niinistön vahva linja koulutuksen puolustamisessa vahvisti myös vihreitä opiskelijapolitiikassa ja teki nykyisistä eturivin vaikuttajista, kuten Iiris Suomelasta ja Alviina Alametsästä, näkyviä hahmoja opiskelijaliikkeessä.
”Hiffasin, että sillä on merkitystä, kuka voittaa vaalit ja ketkä istuvat hallituksessa. Tiesin kyllä aiemminkin olevani vihreä, mutta vasta sitten liityin jäseneksi.”
Ensimmäinen vihreä luottamustehtävä oli koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajuus vuosina 2017–2019. Vaikuttamistyöstä Lummella oli kokemusta jo opiskelijapolitiikasta, mutta puolueessa motivoi se, että vaikuttamista pääsi tekemään suoraviivaisemmin.
”Ei tarvinnut miettiä, että mille puolueelle tai kenelle lobataan. Oltiin sydämellä mukana ja se motivoi, että ainakin teoriassa laatimamme linjaukset voisivat mennä läpi.”
Työelämä ja kuntapolitiikka Turussa ovat laajentaneet politiikan kenttää. Lumme on toisen kauden kaupunginvaltuutettu Turussa ja toiminut muun muassa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä eri tehtävissä vihreässä eduskuntaryhmässä. Ydin on silti selkeä.
”Sydämeltäni olen koulutuspoliitikko”, Lumme hymyilee.
Sivusta seuraaminen ei sovi
Hallitusvastuu painoi vihreässä liikkeessä. Kannatus laski ja sisäinen luottamus oli koetuksella. Moni olisi tässä tilanteessa luovuttanut, ehkä luovuttikin, mutta ei Riina Lumme. Turkulainen asettui ehdolle vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.
”Ratkaisuni on usein tehdä itse paremmin, kuin jäädä valittamaan sivuun. Olisi itsellekin raskasta vuosia miettiä, miten tekisi jonkun asian eri tavalla tai paremmin, mutta ei tekisi”, kertoo Lumme.
Ratkaisevaa oli nimenomaan vaalikevät. Silloin Lummesta tuntui, että vihreä organisaatio voisi toimia vielä paremmin. Sisäistä viestintää, keskustelua ja osallistumisen mahdollisuuksia parantamalla epätietoisuus ja sen synnyttämä epäluottamus vähenisi.
”Minulle on ihan selvää, että eduskuntaryhmä ja ministerimme tekivät koko ajan parhaansa. Mutta meininki ei ole paras mahdollinen, jos kentällä on kokemus siitä, että puoluetoimistolla tai eduskunnassa ’vaan tehdään jotain’, mistä muut ei tiedä mitään, eikä siihen pääse vaikuttamaan.”
Näiden kokemusten Lumme kokee kärjistyneen viime keväänä. Epätietoisuuden ja sen myötä epäluottamuksen vähentäminen on myös puoluevaltuuston puheenjohtajana Lummen tärkeä tehtävä.
Rohkeutta ja yhdessä tekemistä
Eduskuntavaalien jälkeen vihreiden tulevaisuudesta puhuttaessa yksi sana on korostunut ylitse muiden: rohkeus. Sen nostaa myös heti esiin Riina Lumme. Hallitusvastuun kompromissit painoivat matalammalle myös vihreää ääntä.
”Vihreät voi olla nyt rohkeampi puolue. Tehdään oikeasti asioita, sanotaan kirkkaasti ääneen mitä mieltä ollaan.”
Yhdessä tekeminen korostuu sekä reippaasti laskeneen rahoituksen että yhteishengen luomisen vuoksi. Vapaaehtoisten panosta tarvitaan nyt enemmän kuin aiemmin, ja koko kenttä tulee saada mukaan viestimään vihreiden tavoitteista ja linjoista.
Ensin pitää kuitenkin vahvistaa luottamusta.
”Tehdään yhdessä, jotta kenelläkään ei ole olo, että olisi yksin.”
Lummen johtamassa puoluevaltuustossa eduskuntaryhmälle muodostetaan selkeämpi rooli, jotta kentän ääni kuuluisi vahvasti myös eduskuntaan. Samalla yhteistyö tukee pienentyneen ryhmän työtä, laajentaa näkökulmia ja varmistaa kentän tuen oppositiopolitiikalle.
”Kauden ensimmäisessä valtuustossa käytiin eduskuntaryhmän johdolla ajankohtaiskeskustelu työmarkkinapolitiikasta, mikä ei välttämättä ole ollut se vihreiden ydinkysymys. Keskustelun myötä kentän ääni tuli kuuluviin ja edustajat saivat selkänojan suunnasta, mihin mennään”, kertoo Lumme esimerkin yhteistyöstä.
Vihreän työryhmätyöskentelyn ja ohjelmatyön Lumme kuvailee olevan murroksessa. Puoluevaltuuston työohjelmaa on kevennetty, jotta tilaa jää ajankohtaiskeskusteluun tarttumiselle. Myös työryhmätyöskentelyn tulee olla motivoivaa ja paremmin kiinni päivän politiikassa.
”Moni on kokenut työryhmätyöskentelyn vihreiksi keskustelukerhoiksi. Sekin on ihan kiva, mutta työryhmillä ja ohjelmilla tulee olla vahvempi rooli puolueessa. Roolin tulee olla lähempänä vihreitä ja lähempänä eduskuntaryhmää.”
Ohjelmatyön uudistamiseksi ja keskustelun lisäämiseksi on suunnitteilla myös tukea. Paikallisia puoluevaltuuston jäseniä kannustetaan ja tuetaan järjestämään keskustelutilaisuuksia jäsenistölle valtuuston aiheista. Se tukee myös jäsenen tehtävää koko alueensa edustamisessa. Myös työryhmiin suunnitellaan matalamman kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ilman pitkää sitoutumista.
Prosessien, mutta ennen kaikkea ihmisten johtaja
Riina Lummella on johtamiskokemusta erilaisista organisaatioista ja hän kuvaileekin johtavansa toimintaa mielellään. Organisaation kehittäminen innosti myös asettumaan ehdolle puolueen sisäisissä vaaleissa.
”Minua motivoi ensisijaisesti se, että pääsee vaikuttamaan siihen, että miten asiat tehdään, eikä niinkään se, mitä ne linjaukset ovat”, kiteyttää Lumme motivaationsa hakeutua juuri puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.
”Politiikan tekeminen omalla naamalla on aika raadollista ja raskasta. Ajattelin, että nyt tekisin mielelläni tällä puolella hommia.”
Puoluevaltuuston ytimessä on keskustelu. Lumme kertookin johtajana olevansa keskusteleva. Vahvuudekseen hän mainitsee isojen kokonaisuuksien hahmottamisen. Tavoitteenaan hänellä on oppia syvemmin yhteishengen luomisesta ja keskustelukulttuurin kehittämisestä isossa joukossa.
”Tykkään yleensä kuulla ensin, mitä muilla on mielessä, ennen kun avaan oman suuni. Minua on kehuttu ihmisten johtamisen taidostani”, kuvailee Lumme.
Ensimmäisestä puoluevaltuuston kokouksesta puheenjohtaja sai hyvää palautetta.
”Kerrottiin, että kokous oli turvallinen tila puhua, hommat toimivat ja oli järkevästi järjestetty. Näistä saan sellaista riemua itselleni, koska tähän on nimenomaan pyritty.”
Seuraava vihreiden puoluevaltuusto järjestetään 25.–26.11.2023. Tuolloin valtuusto käsittelee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa sekä presidentinvaaleihin liittyvää lyhyttä avausta. Lähetekeskustelussa on kaupunkipoliittinen ohjelma.
Riina Lumme
- 31-vuotias valtiotieteiden kandidaatti
- Turun yliopiston ylioppilaskunnan vt. pääsihteeri
- toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Turussa
- useita luottamustehtäviä opiskelijaliikkeessä, mm. Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja
0 kommenttia