Aloitetaanko aakkosten alusta? Asiat etenevät EU-putkessa niin, että EU:n komissio virkamiehineen valmistelee ja esittää ehdotuksen direktiiviksi A. Sen jälkeen direktiivi A pyörähtää Euroopan parlamentin kautta ja kaikki 27 EU:n jäsenmaata mutustelevat sitä myös. Tämän jälkeen lopputulos sorvataan komission, parlamentin ja jäsenmaiden edustajien yhteispalavereissa ja voilà, direktiivi A on valmis.
Nyt suurta kohua herättänyt direktiivi ”A” ei ole vielä valmis, sillä kimppaneuvottelut ovat vasta alkamassa.
B niin kuin Bryssel. Direktiivi ei ole yhtä kuin laki, vaan se on ohje kansallisille parlamenteille lakien säätämiseksi. Kun siis ”Brysselistä” tulee se A, on siitä päättämässä jo ollut suomalaisia meppejä ja Suomen hallitus ja on Suomen eduskunnan käsissä, miten direktiivi A muuttuu lainsäädännöksi.
Joko muistutin, että europarlamentissa mepit äänestävät omien poliittisten näkemystensä mukaan ja se kuuluisa ”Suomen kanta” esitetään ministerikokouksissa? Eläköön tuo pieni ero.
C niin kuin Celsius. EU pyrkii Pariisin sopimuksen mukaisesti pitämään maapallon lämpenemisen 1,5 asteessa – vaikka eihän se hyvältä näytä (toim.huom.). EU:ssa päätettiin vuosina 2020-21 Green Deal- ja Fit for 55-paketeista. Tavoitteena on hiilineutraali EU vuoteen 2050 mennessä ja paketin osia ovat muun muassa kiertotalous, biodiversiteetin vaaliminen, maatalousuudistukset ja energiaa säästävä rakentaminen.
Suomessa on jo lukuisia määräyksiä siitä, miten energia-asiat pitää ottaa uudisrakentamisessa huomioon ja talot on jo monta vuotta pitänyt rakentaa lähes nollapäästöisinä.
Hypätään aakkosissa kohtaan E niin kuin energiaremontti. Tuttu sana? Hakukone tarjoaa hillittömän määrän tuloksia ja suomeksi, sillä kylmässä pohjolassa tämä on todellakin tuttu juttu. Suomessa on jo lukuisia määräyksiä siitä, miten energia-asiat pitää ottaa uudisrakentamisessa huomioon ja talot on jo monta vuotta pitänyt rakentaa lähes nollapäästöisinä. Vanhoissa rakennuksissa vaihdetaan ikkunoita, parannetaan eristyksiä, asennetaan ilmalämpö- tai maalämpöpumppu tai molemmat ja tätä on tehty jo vuosikymmeniä.
EU-jäsenmaissa niiden yhteenlaskettu rakennuskanta tuottaa reilun kolmanneksen kaikista alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Sattumoisin muuten Helsingissä on sama luku eli 35 prosenttia päästöistä kertyy asuntojen lämmityksestä nyt kun vielä eletään hiilipohjaisen kaukolämmön aikaa.
Eteläisemmässä Euroopassa kaukolämpöä ei juuri käytetä, mutta silti rakennuksissa pitäisi vajaassa 30 vuodessa päästä nollapäästöihin. Aika moni meistä on matkaillut tai asunut Pohjoismaiden eteläpuolella ja tehnyt havaintoja yksinkertaisista ikkunoista ja jääkylmistä lattioista puhumattakaan huoneistokohtaisista tehottomista lämmityslaitteista. Asuinrakennuksista yhä useimmat lämpiävät maakaasulla – 42 prosenttia – ja öljylämmitystäkin on 14 prosentin verran. Kalliista fossiilisista olisi monesta syystä hyvä päästä eroon.
Esitys energiaremonteista, EPBD-direktiivi, on merkittävä osa EU:ssa aiemmin hyväksyttyä vihreän kasvun ohjelmaa. Direktiivissä ei esitetä pelkkiä tavoitteita vaan myös keinoja: energiaremonteille voi tarjota julkista tukea (kuten Suomessa on tehty jo vuosia esimerkiksi öljylämmityksesta poissiirtymiseen) ja tarjolla on kansallista joustonvaraa taantuville alueille.
Energiatehokkuus on myös selkeä myyntivaltti, kuten sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat ovat karvaasti kokeneet viime syksystä lähtien. Energiaremontit yleensä maksavat itsensä takaisin ja ylijäämäsähköä voi myös myydä muille.
Pakko on mielenkiintoinen sana, jonka avulla monet fiksut valinnat saadaan maistumaan pahalta.
P niin kuin pakko. Kaikki mahdolliset tahot Kiinteistöliitosta ja populistisista poliitikoista lähtien ovat jo huutaneet ilmoille huolensa pakkoremonteista. Pakko on mielenkiintoinen sana, jonka avulla monet fiksut valinnat saadaan maistumaan pahalta. Kukapa nyt tykkäisi pakkoruotsista tai kasvisruokapakosta.
Ilmaston lämpeneminen se vasta ikävää pakkopullaa onkin.
Jotain tarttis tehrä.
Todennäköisesti ja valitettavasti energiaremontti-direktiivi vesittyy vielä lopullisessa käsittelyssä. Sama saattaa käydä polttomoottoriautoja koskeville myyntirajoituksille, joita vastaan Saksa on alkanut viime hetkillä pullikoida.
0 kommenttia