Tutkijat: Suomi eriarvoistuu 2020-luvulla uudella tavalla
Suomalainen yhteiskuntamalli on perustunut kokemukseen samassa veneessä olosta. Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa tämän kokemuksen murtuvan: hallituksen politiikka on syventänyt tuloeroja ja jakanut suomalaisten näkemyksiä hyvinvoinnista aiempaa voimakkaammin.
Suomalaisten eriarvoistuminen kiihtyy. Petteri Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset ovat lisänneet suurituloisimman viiden prosentin tuloja keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentäneet pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa, Kalevi Sorsa -säätiön uudessa raportissa todetaan.
Suuressa kuvassa suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon, mutta eri ryhmien näkemykset ja kokemukset omasta hyvinvoinnista ovat 2020-luvulla eriytyneempiä kuin ennen.
"Suomalainen yhteiskuntamalli on perustunut luottamukseen ja kokemukseen siitä, että olemme samassa veneessä. Olemme uuden kynnyksellä, kun tämä kokemus näyttää murtuvan. Tulevina vuosina päätetään, minkä suunnan otamme, sanoo raportin toinen toimittaja", Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.
Raportin seitsemässä artikkelissa 17 tutkijaa tarkastelee eriarvoisuuden tilaa tuoreiden tilastojen valossa. Artikkeleissa käsitellään muun muassa Orpon hallituksen päätösten tulonjakovaikutuksia, suomalaisten suhtautumista tasa-arvoon sekä tuloerojen mittaamista ja niiden muutoksia 1960-luvulta nykypäivään.
Leikkaukset osuvat kovimmin työttömiin
Tulojakauman eri päissä hallituksen politiikka näyttää tutkijoiden mukaan hyvin erilaiselta.
Orpon hallituksen leikkaukset ovat heikentäneet työttömien ja pienituloisten palkansaajien toimeentuloa, mutta suurituloisimpien tulot ovat veronalennusten myötä kasvaneet tuhansilla euroilla, todetaan Laboren johtavien tutkijoiden Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän artikkelissa.
"Hallituksen leikkaukset ovat iskeneet voimakkaimmin työttömiin. Vuoden 2024 alussa noin 40 prosenttia työttömyysetuuksien saajista sai ansiopäivärahaa. Helmikuussa 2026 osuus oli laskenut noin kolmannekseen. Kehitykseen vaikuttavat muun muassa työssäoloehdon kiristykset. Samalla työttömyysturvan porrastus on pienentänyt monilla ansiopäivärahan tasoa", Kauhanen sanoo.
Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on heijastunut ansiopäivärahan tason laskuun. Leikkaukset vaikuttavat työttömien ohella merkittävästi pienituloisten perheiden palkansaajiin. Artikkelin simulointilaskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutokset lisäävät työssä käyvien köyhien määrää noin 28 000 henkilöllä.
Tuki tasa-arvolle on yhä vahva, mutta naisten ja miesten näkemykset erkanevat
Tuloerojen kasvusta huolimatta suomalaisilta löytyy edelleen vahva tuki tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Tämä selvisi analysoimalla kattavia kyselytutkimusaineistoja.
"Suomalaiset suhtautuvat yhä intohimoisesti tasa-arvoon. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. Yhtä moni pitää terveyseroja liian suurina ja koulutuseroja pidetään jopa aiempaa suurempana ongelmana, Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä sanoo.
Erot eri ryhmien kokemuksissa ja näkemyksissä ovat kuitenkin kärjistyneet.
"Naisista noin 75 prosenttia pitää Suomen tuloeroja liian suurina, ja osuus on pysynyt varsin vakaana vuosien 2016 ja 2025 välillä. Sen sijaan miehissä osuus on romahtanut vuonna 2025 vähän yli puoleen. Näkemyserot ovat yhteydessä laajempaan miesten ja naisten poliittisten mielipiteiden jakautumiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Niko Eskelinen toteaa.
Kokemus omasta toimeentulosta jakaa suomalaisia yhä enemmän. Hyvin toimeentulevista vain alle puolet pitää tuloeroja liian suurina, ja osuus on romahtanut noin neljänneksen alle kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan huonosti toimeentulevien joukossa edelleen 80 prosentin mielestä tuloerot ovat liian suuria, ja näin ajattelevien osuus on jopa kasvanut.
Heikko toimeentulo heijastuu myös ihmisten kokeman hyvinvoinnin laskuun. Tutkijat ovat huolissaan, että ongelmat voivat kasaantua kriisiksi.
"Muutos vaatisi kansalaisten tulevaisuudenuskoa ja luottamusta luovaa politiikkaa. Esimerkiksi julkisen talouden leikkausten vaarana on kierre, jossa ne heikentävät tulevaisuudenuskoa, mikä heijastuu edelleen myös talouteen. Poliitikkojen tulisi vähimmillään pyrkiä siihen, etteivät ongelmat kasaudu entisestään", Turun yliopiston tutkija Markus Laaninen toteaa.
Tutkijoilta keinoja eriarvoisuuden hillitsemiseksi
Kirjan tuloksista löytyy myös eväitä eriarvoisuutta vähentävään politiikkaan.
"Julkisen talouden sopeuttamista ollaan jatkamassa seuraavalla hallituskaudella. Leikkaukset sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen kärjistäisivät eriarvoisuutta edelleen. Siksi sopeutuksen tulisi nyt painottua suurituloisiin kohdistuviin veroihin, sanoo kirjan toinen toimittaja", Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä.
