Greenpeace: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka
Greenpeacen uusi raportti paljastaa: maailman rikkaimpien sijoitukset ja omistukset aiheuttivat vuonna 2022 lähes biljoonan dollarin edestä ilmastovelkaa. Järjestö vaatii saastuttaja maksaa -periaatetta osaksi kansainvälistä vero- ja ilmastopolitiikkaa.
Maailman rikkaimman 0,01 prosentin toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan, paljastaa Greenpeacen uusi kansainvälinen raportti. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset, jotka liittyvät runsaasti päästöjä aiheuttavaan toimintaan, sekä lisäksi hiili-intensiivinen elämäntapa.
Raportin mukaan vuonna 2022 maailman rikkaimman sadasosaprosentin sijoitukset aiheuttivat 992 miljardin dollarin edestä ilmastovelkaa. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka aiheutuvat siitä, että päästöt ylittävät sen oikeudenmukaisen osuuden Pariisin 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisesta hiilibudjetista.
Vertailun vuoksi raportti arvioi, että samana vuonna maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelka oli 405 miljardia. Järjestö tähdentää, että ilmastovastuuta arvioitaessa tulisikin huomioida paljon laajemmin sijoituksia, omistuksia ja muuta toimintaa kuin pelkkää kulutusta, kuten saastuttavia yksityislentoja.
”Alamme ymmärtää, että äärimmäisen varallisuuden ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi kuin tähän asti on käsitetty", summaa Clara Thompson, Greenpeace Internationalin ilmasto- ja vero-oikeudenmukaisuuskampanjan johtaja.
"Silti hallitukset vaativat usein tavallisia ihmisiä kantamaan ilmastotoimien taakan ja kiinnittävät huomattavasti vähemmän huomiota niihin, joilla on suurin ilmastovelka ja parhaat edellytykset kattaa ilmastoromahduksen kustannukset: rikkaisiin sijoittajiin ja suuriin saastuttajiin. Jokin on perustavanlaatuisesti epätasapainossa”, Thompson kommentoi.
Greenpeacen raportti korostaa, kuinka ilmastokriisi on yhä vahvemmin myös äärimmäisen varallisuuden keskittymisen kriisi. Raportissa argumentoidaan, että nykyiset ilmastopolitiikan raamit keskittyvät ensisijaisesti tuotanto- ja kulutuspohjaisiin päästöihin. Huomiotta jäävät pitkälti päästöt, jotka linkittyvät upporikkaiden pääoman omistukseen sekä hiili-intensiivisiin sijoitussalkkuihin.
Tehokas verotus vastalääkkeeksi
Varallisuus ja omistukseen perustuva ilmastovastuu ovat raportin mukaan keskittyneet suhteellisen pieneen määrään maita, kun taas monet ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista ja eniten ilmastorahoitusta tarvitsevista maista edustavat vain murto-osaa maailmanlaajuisesta varallisuudesta.
Verrattaessa maailman rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin, kaikista rikkaimpaan sadasosaprosenttiin kuuluvalla keskimääräisellä henkilöllä on yli 130-kertaisesti varallisuuspohjaista ilmastovelkaa raportin mukaan.
Kun ilmastovaikutukset – kuten sään ääri-ilmiöiden, tulvien ja kuivuuden aiheuttamat vahingot – voimistuvat maailmanlaajuisesti, kuilu ilmastorahoituksen tarpeen ja sen toteutumisen välillä syvenee entisestään. Raportti esittää, että pelkästään maailman rikkaimman 0,01 prosentin omistuspohjaisiin päästöihin kytkeytyvien ilmastovahinkojen verottaminen voisi kattaa merkittävän osan kehitysmaiden ilmastorahoitustarpeista, joiden arvioidaan olevan vähintään biljoona dollaria vuodessa.
Greenpeace International vaatii hallituksia sisällyttämään saastuttaja maksaa -periaatteen ilmasto- ja veropolitiikan raameihin. Lisäksi järjestö kehottaa maita sitoutumaan YK:n verosopimuksessa (UN Tax Convention / UNFCITC) erittäin varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yrityssaastuttajien tehokkaaseen verotukseen, mikä sisältää oikeudellisesti sitovat säännöt verotusoikeuksista, avoimuudesta sekä veronkierron ja verovälttelyn vastaisista toimista.
Koska ilmastorahoituksen tarve kasvaa jatkuvasti, Greenpeace kehottaa tiivimpään dialogiin YK:n UNFCCC-ilmastosopimuksen ja UNFCITC-verosopimuksen puitteissa. Näitä YK-sopimuksia tulisi pitää enemmän toisiaan täydentävinä prosesseina, jotka auttavat tehokkaammin keräämään ilmastotoimiin ja kestävään kehitykseen tarvittavia resursseja.
