Ilmastopaneeli: Ilmastotehokas maatalous vastaa ruoan kysynnän muutoksiin, lisää kriisinkestävyyttä ja vähentää päästöjä

Suomen ilmastopaneelin uusi raportti esittelee askeleita kohti ilmastotehokasta maataloutta Suomessa. Ruoantuotannon päästöjen vähentämiseen on useita vaikuttavia keinoja, jotka huomioivat omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen.

Ilmastotehokas maatalous on ilmastopaneelin mukaan kestävää ruoantuotantoa, joka aiheuttaa merkittävästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä heikentämättä omavaraisuutta. Suomen ilmastopaneelin uudessa raportissa esitellään päättäjille keinoja, joilla tarvittava systeeminen muutos voidaan saada aikaan.

Tukku suosituksia ruoantuotannon kehittämiseksi

Kasvipohjaisen ruoan kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa, ja kotimaisen maataloustuotannon on Ilmastopaneelin mukaan vastattava tähän. Samalla viljelysmaan ja kotieläintuotannon päästöjä olisi vähennettävä. Maataloustuotannossa tulisi käyttää aiempaa vähemmän ulkomaisia lannoitteita ja polttoaineita, ja sen tulisi sopeutua nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

"Olennaista ilmastotehokkuudessa on löytää ja hyödyntää synergioita ilmastonmuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen, tuottavuuden kasvun ja huoltovarmuuden välillä", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Lehtonen tiedotteessa.

Suomen ilmastopaneeli listaa useita suosituksia ruoantuotannon kehittämiseksi. Niiden joukkoon lukeutuvat turvepeltojen päästöjen laaja vähentäminen, solumaatalouden kehittäminen ja maatalouden fossiilisen energian käytön vähentäminen.

Suositusten toteuttaminen vaatii maataloustukien uudelleensuuntaamista ja kannusteiden lisäämistä. Tähän kytkeytyy yhteistyö muiden rahoittajien, ruokateollisuuden ohjelmien ja niihin osallistuvien viljelijöiden kanssa.

Raportissa suositellaan myös päästöjen hinnoittelua ja viljelijöiden pääsyä vapaaehtoisille hiili- ja luontoarvomarkkinoille. Ilmastopaneelin mukaan viljelijät tarvitsevat kuitenkin olennaisesti nykyistä enemmän voimavaroja sekä maatilojen ilmastonmuutoksen hillintätoimiin että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Ilmastotehokkaasta maataloudesta seuraa raportin mukaan päästövähennysten ohella muitakin hyötyjä. Ravitsemussuositusten mukaiset kasvipainotteiset ruokavaliot edistävät kansanterveyttä. Riippumattomuus esimerkiksi ulkomailta tuotavista lannoitteista tai fossiilisista polttoaineista parantaa kriisinkestävyyttä. Maatalouden kehittyminen ilmastotehokkaaseen suuntaan tukee myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja vesiensuojelua.

Monitieteinen raportti tuo yhteen ja täydentää aiempia tutkimuksia

Ilmastopaneelin suositukset perustuvat yhteenvetoraporttiin, jossa selvitetään Suomen mahdollisuuksia ilmastotehokkaaseen maataloustuotantoon.

Raportissa käsitellään muun muassa mahdollisuuksia siirtyä kohti ravitsemussuositusten mukaisia kasvipainotteisempia ruokavalioita sekä kasvispainotteisen ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Lisäksi luodaan katsaus ruokateollisuuden vastuullisuusohjelmiin ja päästövähennystoimissa edistymiseen. Soluviljelyn kehitysnäkymiä arvioidaan aiempien selvitysten pohjalta. Peltomaiden päästövähennys- ja hiilensidontamahdollisuuksia analysoidaan erityisesti hiiliviljelyn ja turvepeltojen vettämisen näkökulmista.

Skenaariotyön avulla raportissa tarkastellaan erilaisia kehityspolkuja Suomen maataloudelle vuoteen 2055 saakka. Tulevaisuusarvio täydentää aiempia selvityksiä erityisesti ruokavaliomuutosten, tuottavuuden kehityksen, kysynnän ja politiikkaohjauksen muutosten sekä viennin mahdollisuuksien osalta.

"Toivomme, että tulokset jäsentävät ja yhdistävät olemassa olevaa tietopohjaa ja tuovat esille tutkimukseen perustuen visioita ja vaihtoehtoja maa- ja elintarviketalouden kehitykselle niin, että ilmastotoimissa edistytään vahvasti", Heikki Lehtonen sanoo.