Lukemisen palauttava vaikutus tunnistetaan – silti harva lukee vähentääkseen ruutuaikaansa
Nuoret suomalaiset tunnistavat lukemisen palauttavan vaikutuksen poikkeuksellisen hyvin, mutta silti lähes 90 prosenttia heistä toivoisi lukevansa nykyistä enemmän. Tuoreen kyselyn mukaan kirjojen hyvinvointivaikutukset tunnistetaan laajasti kaikissa ikäryhmissä.
Adlibriksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kokee voivansa paremmin, kun lukee kirjoja. Silti vain joka viides tarttuu kirjaan vähentääkseen ruutuaikaansa.
Pohjoismaisessa vertailussa havaittiin, että 82 prosenttia suomalaisista kokee lukemisen henkisesti palauttavaksi. Ruotsalaisista näin vastaa 80 ja norjalaisista 62 prosenttia. Suomalaisista 58 prosenttia kertoo, että heillä on selkeä rutiini sisäisen hyvinvoinnin vaalimiseen. Naapurimaissa nämäkin luvut ovat alhaisempia: Ruotsissa 40 prosenttia ja Norjassa 28 prosenttia vastaajista panostavat rutiineissaan henkiseen terveyteen.
Vain joka viides lukee vähentääkseen ruutuaikaa
Vaikka lukemisen koetaan olevan hyvästä, harva hyödyntää sitä vastapainona jatkuvalle ruutujen äärellä olemiselle. Vain 21 prosenttia suomalaisista kertoo lukevansa vähentääkseen ruutuaikaansa. Norjassa vastaava osuus oli 20 prosenttia ja Ruotsi vain 14 prosenttia.
"Tässä on kiinnostava ristiriita: koemme, että lukeminen tekee hyvää, mutta emme tartu siihen tietoisena keinona irrottautua ruuduilta. Kirja voisi monelle olla juuri se rauhoittava hetki päivän päätteeksi", Adlibriksen viestintäpäällikkö Kristiina Ajpe kertoo.
Mielen hyvinvointi koostuu monista asioista, mutta kirjat ovat Ajpen mukaan yksi helpoimmista ja saavutettavimmista tavoista tukea sitä.
"Kannattaa muistaa, että lukemisen ei tarvitse olla vaativaa tai ryppyotsaista – kaikki genret käyvät! Tärkeintä on, että lukemisesta tulee osa arkea ja yksi hyvinvoinnin rutiineista", Ajpe kehottaa.
Nuoret toivoisivat lukevansa enemmän
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy nuoriin aikuisiin, jotka elävät jatkuvan ärsyketulvan keskellä. Suomessa peräti 85 prosenttia 18–29‑vuotiaista kokee lukemisen toimivan henkisenä palautumisena. Silti lähes 90 prosenttia toivoisi lukevansa enemmän kuin nykyään.
"Vaikka nuoria pidetään usein doomscroll‑sukupolvena, tulokset kertovat myös toisesta puolesta. Moni tunnistaa, että juuri lukeminen rauhoittaa ja palauttaa. Nuorissa on valtavasti potentiaalia ja halua lukea enemmän", Ajpe toteaa.
Ilmiö näkyy myös miehissä. Vaikka kyselyn perusteella suomalaisista miehistä 30 prosenttia lukee säännöllisesti, mikä on vähemmän kuin naisten joukossa (41 prosenttia), miehistä 77 prosenttia tunnistaa lukemisen positiivisen vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa.
Tutkimuksen tilasi Adlibris ja toteutti Verian 1.–14. huhtikuuta 2026. Kysely toteutettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja siihen vastasi noin 1 500 18–79 ‑vuotiasta henkilöä kussakin maassa. Aineisto on painotettu edustamaan kunkin maan väestöä.
