Lääkärit Ilman Rajoja: elämän edellytykset tuhoutumassa Sudanissa
Sudanin asevoimien ja Rapid Support Forces (RSF) -ryhmän välinen, jo kolme vuotta kestänyt konflikti tuhoaa ihmisten elinehdot, kuten terveydenhuollon, ruokaturvan ja perusturvallisuuden, raportoi Lääkärit Ilman Rajoja. Äärimmäisen väkivallan mahdollistaa laajalle levinnyt rankaisemattomuus.
Viimeisen kolmen vuoden aikana terveydenhuollon laitoksiin eri puolilla Sudania on isketty yli 200 kertaa. Iskuissa on kuollut 2000 ihmistä ja loukkaantunut 720. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kaikista terveydenhuoltoon kohdistuneista hyökkäyksistä 82 prosenttia tapahtui Sudanissa. Viimeisin hyökkäys tapahtui 2. huhtikuuta 2026, jolloin isku al-Jabalainin sairaalaan tappoi kymmenen ihmistä. Heistä seitsemän oli terveydenhuollon työntekijöitä.
Pelkästään Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön henkilöstöön, sen tukemiin terveydenhuollon laitoksiin ja tarvikkeisiin on isketty sodan aikana 100 kertaa.
Viime kuukausina Lääkärit Ilman Rajoja on havainnut hälyttävän muutoksen sodankäynnin tavoissa. Molemmat osapuolet iskevät yhä useammin drooneilla logistiseen infrastruktuuriin ja siviilien asuttamille alueille, kauas rintamalinjoista.
Helmikuusta lähtien Lääkärit Ilman Rajoja on hoitanut noin 400 drooni-iskuissa loukkaantunutta, kun iskut ovat osuneet siviilialueille Itä-Tšadissa sekä eri puolilla Darfuria.
”Vastaanotamme potilaita, joilla on kauhistuttavia vammoja: lävistäviä haavoja, amputoituja raajoja ja tuhoisia palovammoja”, kertoo Muriel Boursier, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön hätäavun koordinaattori Darfurissa. ”Todistamamme väkivallan mittakaava on sietämätön.”
Konfliktin vaikutukset terveyteen ovat muutenkin tuhoisat, sillä erilaiset tartuntataudit, kuten tuhkarokko, hepatiitti E ja kolera, ovat lisääntyneet. Myös aliravitsemus on lisääntymässä Sudanissa, ja se lisää entisestään kuoleman riskiä ihmisillä, joilla on jokin sairaus.
Sudanin sota on kollektiivinen poliittinen epäonnistuminen
Huhtikuun 2023 jälkeen lähes 14 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Monet heistä ovat joutuneet lähtemään liikkeelle useita kertoja menettäen kaiken.
”Sodan osapuolet purkavat järjestelmällisesti maan kykyä suojella väestöään, tarjota hoitoa ja turvata ihmisten elämän edellytykset”, kuvaa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen.
Juvonen muistuttaa, että Sudanin kriisi ei ole pelkästään humanitaarinen katastrofi, se on myös kollektiivinen poliittinen epäonnistuminen.
”Nyt on tärkeää käyttää diplomaattista vaikutusvaltaa niitä kohtaan, jotka rahoittavat, aseistavat ja tukevat poliittisesti sodan osapuolia”, Juvonen alleviivaa.
Sota on jatkunut jo kolme vuotta liian pitkään. Suomi voi vaikuttaa sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.
“On luotava painetta kaikille sodan osapuolille siviilien suojelemiseksi, humanitaarisen työn mahdollistamiseksi ja seksuaalisen väkivallan lopettamiseksi”, Juvonen painottaa.
