Tieteentekijät: Korkeakoulujen rahoitusmallit ohjaavat liikaa lyhyen aikavälin tuloksiin
Tulosmittarit ohjaavat tutkimusta ja opetusta liikaa nykyrahoitusmallissa, arvioi Tieteentekijöiden liitto kannanotossaan. Liitto vaatii perusrahoituksen vahvistamista sekä pitkäjänteisempää ja ennakoitavampaa rahoitusjärjestelmää.
Nykyiset rahoitusmallit ohjaavat korkeakoulujen toimintaa liiaksi lyhyen aikavälin tulosindikaattorien kautta, toteaa Tieteentekijöiden liittokokokous kannanotossaan. Tämän todetaan heikentävän tutkimuksen ja koulutuksen laatua, pitkäjänteisyyttä ja henkilöstön työoloja.
Tieteentekijöiden ammattiliitto vaatii rahoitusmallien kehittämistä siten, että ne tukevat korkeakoulujen ydintehtäviä. Rahoituksen tulisi liiton mukaan mahdollistaa pitkäjänteinen toiminta ja strateginen kehittäminen.
"Nykyinen rahoitusjärjestelmä painottaa liikaa mitattavia suoritteita. Se ohjaa korkeakoulujen toimintaa tavalla, joka ei tue tutkimuksen laatua eikä kestävää tutkijanuraa", sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala.
Tieteentekijät korostaa, että korkeakouluilla on keskeinen merkitys suomalaisen yhteiskunnan sivistykselliselle, tieteelliselle ja taloudelliselle kehitykselle.
Suomen malli korostaa kilpailua ja suoritteita
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit ovat opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiä. Ne perustuvat liiton mukaan pääosin tuloksiin perustuvaan, indikaattoripohjaiseen rahoitukseen, jota täydentää strategiarahoitus.
Tieteentekijät kirjoittavat, että Suomen malli kuuluu kansainvälisesti tuloksellisuusorientoituneimpien kärkeen.
Rahoitus toimii korkeakoulujen keskeisimpänä ohjausvälineenä ja vaikuttaa laajasti niiden sisäiseen päätöksentekoon. Käytännössä suoriteperusteinen logiikka siirtyy myös korkeakoulujen sisäiseen rahanjakoon, Tieteentekijöiden liitto kuvailee.
Ohjaus on liiton mukaan myös ristiriitaista: ministeriö korostaa yhteistyötä ja työnjakoa, mutta rahoitusohjaus painottaa kilpailua. Myös OECD:n tutkimusryhmät ovat nostaneet esiin huolen rahoituksen liiallisesta tulosperusteisuudesta.
"Korkeakoulujen tehtävät ovat yhteiskunnallisesti niin merkittäviä, ettei niiden ohjausta voi perustaa nollasummapeliin", Pajala toteaa.
Tutkimusten mukaan indikaattoripohjainen rahoitus aiheuttaa myös haitallisia vaikutuksia, Tieteentekijät varoittavat. Julkaisumäärien kasvu ei välttämättä paranna tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakouluissa ulkoisen T&K-rahoituksen korostaminen voi puolestaan painottaa volyymia laadun ja vaikuttavuuden sijaan.
Perusrahoituksen osuutta lisättävä ja ennakoitavuutta vahvistettava
Tieteentekijät korostaa, että perusrahoituksen osuutta on vahvistettava sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tämä tukisi korkeakoulujen autonomiaa ja mahdollisuuksia keskittyä omiin vahvuusalueisiinsa.
Nykytilanteessa rahoituksen suunta vaihtelee sekä hallituskausittain että vuotuisten budjettipäätösten mukaan. Jatkuva epävarmuus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua.
Tieteentekijät esittää, että korkeakoulujen rahoituksesta sovitaan parlamentaarisesti yli vaalikausien ulottuvalla mallilla.
"Tutkimus ja koulutus vaativat ennakoitavuutta. Ilman riittävää ja vakaata perusrahoitusta korkeakoulut eivät pysty täyttämään tehtäväänsä", Antti Pajala painottaa.
