Ilmastonmuutos iskee jo Euroopan talouteen – helteiden lasku nousee satoihin miljardeihin euroihin

Johanna Kohvakka

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset eivät ole enää tulevaisuuden uhka. Tämän kesän ennätyshelteet, kuivuus ja maastopalot ovat aiheuttaneet Euroopassa mittavia menetyksiä, joiden vaikutukset ulottuvat ruoantuotannosta energiantuotantoon, tavaraliikenteeseen ja julkiseen talouteen.

Reutersin haastattelemien taloustieteilijöiden ja tutkijoiden mukaan tämän vuoden vahinkojen yhteenlaskettu hinta liikkuu jo sadoissa miljardeissa euroissa. Kustannusten arvioidaan myös kasvavan tulevaisuudessa lämpötiloja nopeammin.

Eurooppa lämpenee muita maanosia nopeammin. Kesällä 2026 ennätyksellinen kuumuus ja kuivuus ovat osuneet samoille alueille samaan aikaan maastopalojen kanssa, mikä on voimistanut niiden taloudellisia vaikutuksia. Reutersin mukaan tämän vuoden maastopalokausi on samalla muodostumassa Euroopan pahimmaksi koskaan tilastoiduksi.

Jo kahden viikon helle näkyy talouskasvussa

Kuivuus on laskenut Reinin ja Tonavan vedenpinnan niin alas, että tavaraliikennettä on jouduttu rajoittamaan. Samalla yli puolen tusinan ydinreaktorin tuotantoa on keskeytetty tai vähennetty, koska jäähdytysvettä ei ole ollut riittävästi.

Maataloudessa esimerkiksi maissin ja auringonkukan satoennusteita oli heinäkuuhun mennessä leikattu jo 6–7 prosenttia. Kuumuus vähentää lisäksi työn tuottavuutta ja kasvattaa terveysmenoja.

Vakuutusyhtiö Allianzin arvion mukaan jo pelkkä kesäkuun kaksiviikkoinen helleaalto leikkaa Euroopan tämän vuoden bruttokansantuotetta noin 0,3 prosenttiyksikköä.

Vaikutus on huomattava, sillä euroalueen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna vain noin prosentin.

Saksassa pelkästään Reinin liikenteen pysähtymisen arvioidaan leikkaavan tämän vuoden bruttokansantuotetta 0,3 prosenttiyksikköä. Unkarissa puolestaan maan suurimman ydinvoimalan jokaisen sulkuviikon arvioidaan pienentävän BKT:tä 0,1 prosenttiyksikköä.

Suurimmat kustannukset voivat tulla vasta myöhemmin

Äärisään talousvaikutukset eivät välttämättä rajoitu siihen vuoteen, jolloin katastrofi tapahtuu.

Mannheimin yliopiston ekonomisti Sehrish Usmanin mukaan tutkimuksissa on havaittu seurausten päinvastoin voimistuvan seuraavien vuosien aikana. Äärisää voi käynnistää pitkän ketjun vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi investoinneissa, tuottavuudessa ja julkisessa taloudessa.

Allianz arvioi ilmastonmuutoksen voivan leikata vuoteen 2030 mennessä kasvusta 5–7 prosenttia kaikkein haavoittuvimmissa Euroopan suurissa talouksissa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa.

Etelä-Euroopan turismi ja maatalous kovilla

Erityisen voimakkaasti ilmastonmuutos uhkaa Etelä-Euroopan talouksia.

Äärimmäinen kuumuus heikentää maatalouden satoja, nostaa elintarvikkeiden hintoja ja saattaa muuttaa matkailijoiden käyttäytymistä. ING-pankin ekonomistit arvioivat, että kesän matkailuhuiput voivat vähentyä Etelä-Euroopassa, kun matkailijat hakeutuvat kuumimpina kuukausina viileämmille alueille pohjoiseen. Matkailukausi voi samalla levitä nykyistä tasaisemmin ympäri vuoden.

Kuumuuden vaikutukset ruoanhintoihin ovat suurimpia alueilla, jotka ovat jo entuudestaan lämpimiä.

Esimerkiksi vuoden 2022 äärimmäisen kuumuuden on arvioitu nostaneen euroalueen inflaatiota 0,34 prosenttiyksikköä elintarvikkeiden kallistumisen kautta. Etelä-Euroopassa vaikutus oli muuta Eurooppaa suurempi.

Tämä tekee ilmastonmuutoksesta myös Euroopan keskuspankin ongelman. Kun sääolojen aiheuttamat satotappiot nostavat toistuvasti ruoan hintaa, inflaation pitäminen kahden prosentin tavoitteessa vaikeutuu.

Lasku päätyy myös valtioille

Ilmastonmuutoksen kustannukset näkyvät julkisessa taloudessa kahteen suuntaan: verotulot pienenevät samalla kun menot kasvavat.

Allianzin arvion mukaan tuotannon väheneminen voisi pienentää vuosittaisia verotuloja Ranskassa jopa 1,8 prosenttia sekä Italiassa ja Espanjassa noin 1,3 prosenttia.

Samaan aikaan valtioiden on maksettava muun muassa maastopalojen torjunnasta ja muista hätätoimista sekä investoitava sähköjärjestelmien, liikenneväylien ja muun infrastruktuurin sopeuttamiseen muuttuvaan ilmastoon.

Tilanne on hankala etenkin maille, joiden velkataakka on jo suuri. Samojen valtioiden pitäisi lähivuosina rahoittaa myös puolustusta ja energiasiirtymää.

Bruegel-ajatushautomon Heather Grabben mukaan ongelmana on, että maat luottavat edelleen liikaa yksittäisiin kriisitoimiin pitkäjänteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen sijasta. Hätätoimet tulevat kalliiksi eivätkä välttämättä ole tehokkain tapa käyttää julkisia varoja.

Kesän 2026 tapahtumat tekevät siten näkyväksi ilmastonmuutoksen yhden usein vähemmälle huomiolle jääneen seurauksen: ilmastopolitiikan kustannusten rinnalla myös ilmastonmuutoksen etenemisellä on hinta.

Ja sitä hintaa Eurooppa maksaa jo nyt.