Onni Westlund kirjoittaa laajassa analyysissään lastensuojelun tilasta, joka ei ole julkisesta keskustelusta huolimatta saanut poliittisia päättäjiä heräämään. Lastensuojelu on ihan rahassakin mitattuna iso juttu. Lastensuojeluun kuluu 1,25 miljardia euroa vuodessa eli reilut 7 % koko sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Summasta peräti miljardi käytetään lastensuojelun sijaishuoltoon.
Miten monella tapaa iso asia sitten näkyy eri puolueiden ohjelmissa? Westlund perkaa blogissaan puolueiden aikaansaannoksia. Hän huomauttaa, että kokoomus kuittaa teeman yhdellä lauseella, samoin keskusta. SDP, vasemmistoliitto ja RKP kirjoittavat jo parin kappaleen verran, perussuomalaiset samoin.
Vihreät kuitenkin räjäyttävät potin perusteellisella pohdinnallaan. Jos vihreiden aluevaaliohjelmaa voikin arvostella ylenmääräisestä perusteellisuudesta ja sivumäärästä, Westlund antaa tunnustusta:
“Valopilkkuna aluevaaliohjelmissa lastensuojelun suhteen näyttäytyy erityisesti Vihreiden ohjelma, jossa lastensuojelu on kytketty laajempiin kysymyksiin, kuten koko vaalien tärkeyteen ja valvontaan. Laajuuteensa lisäksi Vihreiden ohjelman lastensuojelu-osio ilahduttaa mm. lasten kuulemisen sekä sijais- ja jälkihuollon esiin nostamisen osalta.”
Risuja saa puolestaan perussuomalaisten laatima ohjelma. Puolue esittää, että poikkeuksellisen vaikeissa lastensuojelutapauksissa on henkilöstölle sallittava kohtuullisten kurinpitotoimenpiteiden käyttäminen ilman, että tästä tulee seuraamuksia.
Westlundin mukaan perussuomalaiset ovat hylkäämässä lain, kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten lapsen oikeuksien sopimuksen, ja tutkitun tiedon. Hän pitää haitallisena esitystä, joka toteutuessaan olisi takaisku tähänastiselle työlle.
Westlundin kirjoitus on tervetullut lisä aluevaalikirjoitteluun, joka liikkuu yleensä yleisellä ja sangen abstraktilla tasolla. Westlund on töissä kehittämispäällikkönä Pesäpuu-yhdistyksessä, joka on yli 20 vuotta toiminut lastensuojelun kehittämisyhteisö. Yhdistys muuten kuuluu niihin lukuisiin tahoihin, jotka tähän asti ovat toimineet osin Veikkauksen tuella. Jälleen yksi hyvä syy pitää huolta siitä, ettei veikkausrahojen loppuminen aiheuta ongelmia sote-alan yhdistyksille.
Westlundista on hyvä mainita myös se, että hän on kokemusasiantuntija eli hän oli lastensuojelun asiakas lapsena. Parin vuoden takaisessa Ylen haastattelussa hän kertoi olleensa kaikkiaan 22 eri sosiaalityöntekijän avun kohteena. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja tarjotun avun hajanaisuus ei ole niistä ajoista ainakaan kohentunut.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut 25 vuodessa ja on nyt lähes 20 000.
0 kommenttia