Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset ja niihin annettava vastaukset ovat hallituksen muodostamisen ensimmäinen näytös. Hallituspohja ei kuitenkaan määräydy niiden pohjalta. Oleellista on, millaisen pohjan muodostaja haluaa. Alkuvaiheessa hänen intressinsä ei ole sulkea mitään vaihtoehtoa pois, mutta jostain pitää aloittaa.
Vihreiden vahvuudet vaikuttavat kääntyneen puoluetta vastaan. Vahva osaaminen ilmastoasioissa on näyttäytynyt saarnaamisena ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Tieteeseen nojaaminen on etäännyttänyt tärkeät näkemykset liian kauas ihmisten arjesta, kirjoittaa Hanna Tuovila.
Eduskuntavaalit eivät ratkenneet asiakysymyksiin, vaan asennekysymyksiin. Vihreiden talouspoliittinen linjattomuus on hukkaanheitettyä potentiaalia. Talouspolitiikan haltuunotolla voitaisiin päästää irti myös ylimielisyyden leimasta, kirjoittaa Ville Aarnio.
Tappiovaalien jälkeen puolueissa aika yleinen selkäydinreaktio on vaatimus oppositioon jäämisestä ja johdon vaihtamisesta. Tappion tunnekuohuissa tehdään joskus turhan hätäisiä päätöksiä. Pahimmillaan ratkaisuja haetaan vääristä ääripäistä. Jos talo on kulahtanut, ei riitä, että vedetään päälle entistä värikkäämpi maali. Pitää katsoa myös perustukset, kirjoittaa Eero Karisto.
Poliittisen keskustelun polarisoituminen näkyi vaalikentillä. Vihapuhe ja vastakkainasettelu on yltynyt jo fyysiseen väkivaltaan ja sillä uhkailuun. Yhteisörauhan järkkyminen uhkaa demokratiaa, kirjoittaa Aisha Benahmed
Ennakkoäänestys on alkanut ja kokoomuksen etumatka on sulanut kevään edetessä olemattomiin. Kolmella puolueella on tasaväkinen mahdollisuus vaalivoittoon. Moni äänestäjä pohtii äänen antamista taktisesti, jotta hallituksen muodostaja olisi joku muu kuin x, y tai z.
Ilmasto ja luonto ovat perussuomalaisia lukuunottamatta selkeästi näkyvillä suomalaisten puolueiden vaaliohjelmissa. Vihreille teema on ykkösenä, muilla kauempana kärjestä. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta tavoitteiden lisäksi ei juuri esitetä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaikka keinot ja asian kiireellisyys ovat hyvin tiedossa.
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Vaalikoneilla on ohjaamisvaltaa ehdokasvalinnassa, mutta ei juurikaan vastuuta ehdokkaiden aidosta erottelusta. Päällekkäiset vaalikoneet kuormittavat ehdokkaita tarjoamatta aitoa lisäarvoa. Väitteiden monitulkintaisuus nostaa niin ehdokkaan kuin ehdokasta etsivän karvat pystyyn.
Kolme keskeistä vihreää toimijaa Tampereella on irtisanoutunut tehtävistään. Lähtijöiden perusteluissa mainitaan muun muassa kuplautuminen, väärät toimintamallit ja keskiöön noussut ”oma näkyminen”. Kolmen puheenjohtajan lähtö ei tee eduskuntavaaleihin valmistautumista ainakaan mitenkään helpommaksi Pirkanmaalla.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon