Maa- ja metsätalousministeriöllä ennätysvahva ote ympäristöpolitiikassa
Ajatukset maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lakkauttamisesta ovat eläneet taustalla pitkään. Nyt ne ovat saaneet lisää pontta, kun MMM on tällä hallituskaudella ilmeisesti onnistunut kävelemään ympäristöministeriön ja ympäristötavoitteiden yli enemmän kuin koskaan.
Eero Karisto
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lakkauttaminen on puhututtanut taas. Nyt keskustelua ovat herättäneet vihreiden Atte Harjanne sekä demariopiskelijat, mutta esimerkiksi entinen kokoomuslainen ympäristöministeri, nykyinen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on ollut asialla jo kauan.
Pietikäinen on arvostellut maa- ja metsätalousministeriötä tutkimustiedon sivuuttamisesta. Hän on kysynyt, onko MMM muuttunut etujärjestö Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton (MTK) konttoriksi valtionhallinnon puolelle. Sama kritiikki nousee jatkuvasti esiin.
Ympäristöasioiden hajanaisuuden lisäksi MMM:n olemassaoloa kyseenalaistetaan sillä, että muidenkin elinkeinojen asioita hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Olisi johdonmukaista, että kaikki elinkeinoasiat ovat samassa ministeriössä.
Demariopiskelijat ovat STT:n mukaan ehdottaneet MMM:n liittämistä ympäristöministeriöön (YM). Vihreissä ajatuksena on ollut tehtävien jakaminen eri ministeriöihin.
Demarinuoret ovat perustelleet esitystään muun muassa valtiontalouden säästötarpeilla. Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen viittasi mahdollisiin hallinnon tehostamistoimiin, kun häneltä puoluekokouksen lehdistötilaisuudessa kysyttiin puolueen kannasta Harjanteen ehdotukseen.
Vihreät tai SDP eivät kumpikaan ole puolueina esittäneet MMM:n lakkauttamista.
Ehdotuksiin MMM:n asemaan puuttumisesta ovat vastanneet paitsi keskustalaiset myös kristillisdemokraattinen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Facebookissa ministeri pitää esityksiä osoituksena asennevammasta. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan hän yhdisti puheet kritiikkiin, jota muun muassa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on kohdistanut turkistarhaukseen sekä sellun osuuteen metsäteollisuudessa. Hän katsoi vihreiden ja vasemmiston ivaavan koko toimialaa. Essayahin mukaan vihreät ja vasemmisto eivät ymmärrä biotalouden merkitystä.
Siihen, miksei maa- ja metsätalouden asioita voida hoitaa samassa ministeriössä kuin muidenkin elinkeinojen, Essayah ei vastaa.
Maa- ja metsätalousministeriö minimoi suojelua
Tällä vaalikaudella, Essayahin ollessa maa- ja metsätalousministeri, MMM näyttää ottaneen aiempaa voimallisemmin yliotetta ympäristöministeriöstä niissä lukuisissa asioissa, jotka sivuavat molempien ministeriöiden toimialaa. MMM on onnistunut kävelemään ympäristönäkökulman ja -ministeriön yli tällä hallituskaudella lukuisia kertoja.
”Ennallistamisasetuksen toimeenpanoon liittyvä boreaalisen luonnonmetsän määrittely on uusin katastrofi. Se osoittaa, että MMM pyrkii kaikin keinoin maksimoimaan metsien hyödyntämisen ja minimoimaan suojelun”, sanoo vihreitä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa edustava Tiina Elo.
Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen on jopa nimittänyt luonnonmetsäkriteerien muutokset Suomen luonnonsuojelun historian suurimmaksi vedätykseksi.
Toinen tuore esimerkki on pesimäaikaisten hakkuiden rajoitusten rajaaminen vain pieneen osaan metsistä. Aiemmin MMM sai tahtonsa periksi myös vanhojen metsien kriteerien määrittelyssä, joka Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan ei täyttänyt tieteellisiä vaatimuksia ja oli ristiriidassa EU:n määräysten kanssa.
Myös saimaannorpan suojelutoimissa ympäristöarvot on sivuutettu. Nyt on etenemässä porsaiden kirurgisen kastraation kiellon peruminen.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintakulttuurikin on ajoittain noussut hämmästelyn kohteeksi. Sanna Marinin hallituksen aikana ministeriön virkamies teki joko hatusta vetäen tai omien sanojensa mukaan ”parhaan kykynsä mukaan” laskelmia, joihin vedoten keskusta sai vesitetyksi luonnonsuojelulakia. Kun laskelmista perättiin tarkempia tietoa, virkamies kertoi heittäneensä paperit roskiin eikä laskelmille löytynyt selkeitä perusteita.
Ministeriöiden vastuunjako on ikuisuuskeskustelua
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön keskinäiset suhteet ja työnjako ovat nousseet esille koko sen ajan, kun YM on ollut olemassa. MMM vastusti aktiivisesti ympäristöministeriön perustamista vuonna 1983. Wikipedian mukaan MMM:n mielestä ehdotus ympäristöministeriöstä oli "kummallinen, omalaatuinen, täysin asiaton, hämärä ja keinotekoinen".
Alun perin ympäristöministeriön perustaminen oli pitkällinen prosessi, joka toteutui vasemmiston ja kokoomuksen äänin. Vastaan taistelivat MMM:n lisäksi erityisesti keskusta, MTK sekä RKP.
MMM ehdotti tuolloin itsensä muuttamista myös ympäristöasioista vastaavaksi superministeriöksi, luonnonvarainministeriöksi.
Ympäristöministeriö peri tehtävänsä sisäministeriöltä, jossa ennen käsiteltiin ympäristö- sekä asunto- ja kaavoitusasioita. MMM sai pitää luonnonvara-asiat.
Useita lakkauttamisehdotuksia
Vuonna 2010 keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti MMM:n ja YM:n yhdistämistä. Kokoomuksen Pietikäinen vastasi ehdottamalla MMM:n lakkauttamista. Pietikäisen mukaan maa- ja metsätalousministeriölle ei ole enää entisen kaltaista yhteiskunnallista tarvetta.
Muutamaa vuotta myöhemmin Pietikäinen ehdotti jälleen MMM:n tehtävien siirtoa muualle. Ajankohta oli mielenkiintoinen, sillä silloin ministeriötä johti hänen puoluetoverinsa Jari Koskinen.
Pietikäisen mukaan MMM:n ja YM:n ristiriidat olivat esillä jo hänen ministerikaudellaan 1991–1995.
Ruotsin oikeistohallitus lakkautti ympäristöministeriön 2022, mikä innoitti silloisen kansanedustajan Juha Pylvään (kesk) ehdottamaan samaa Suomessakin.
Tällöinkin Atte Harjanne vastasi ehdottamalla MMM:n tehtävien hajauttamista muihin ministeriöihin.
Päällekkäistä hallintoa
Maa- ja metsätalousministeriö jakaantuu esikuntatoimintojen lisäksi kolmeen osastoon: luonnonvaraosastoon, maa- ja kalatalouselinkeino-osastoon sekä ruoka- ja tutkimusosastoon.
Luonnonvaraosastossa on erätalousyksikkö, ilmasto-, luonto- ja maankäyttöyksikkö, metsäbiotalousyksikkö sekä vesitalousyksikkö. Ympäristöasioihin liittyvät myös ainakin elinkeino-osastossa käsiteltävät kalatalousasiat sekä ruoka- ja tutkimusosaston alaan kuuluvat eläinten terveysasiat ja niin sanottu kasvinsuojelu eli rikkaruohomyrkyt.
Käytännössä Suomessa siis selkeästi ympäristön tilaan liittyviä asioita hoidetaan osin päällekkäin kahdessa ministeriössä.
MMM:n rooli on historiallinen, ja alun perin se perustui alkutuotannon suureen osuuteen taloudesta ja väestöstä. Alkutuotannon osuus työvoimasta oli sata vuotta sitten jopa 70 prosenttia ja BKT:stä lähes puolet. Nykyisin prosenttiosuudet ovat kolmen prosentin tietämillä.
Ensin jalostus meni alkutuotannon ohi, ja myöhemmin palvelut ovat kasvaneet suurimmaksi elinkeinosektoriksi. MMM:n asema on kuitenkin säilynyt kutakuinkin ennallaan, vaikka muuten ministeriörakennetta on aikojen kuluessa paljonkin muokattu.
