Turku valitsi lopulta raiteet

Kalle Pusa

Maanantaina 18.5.2026 Turun kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin raitiotiesuunnitelmaa tullaan jatkamaan.

Raitiovaunupäätös oli viime vuoden kunnallisvaalien tärkeimpiä kysymyksiä Turussa, ja se jakoi valtuutetut kahteen leiriin. Jopa puolueiden sisällä oli jakolinjoja. Ainoa puolue, joka yksimielisesti äänesti raitiovaunun puolesta, oli vihreät. Sen sijaan päätöstä vastustivat yksimielisesti perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit sekä RKP.

Lopulta kaupunginvaltuusto äänesti äänin 36–31 raitiovaunun rakentamisen puolesta.

Ennakkotietojen perusteella näytti, että ratikka häviäisi äänestyksen niukasti. Illan aikana paljastui kuitenkin, että moni kantansa piilottanut valtuutettu olikin lopulta päätöksen kannalla. Lisäksi Terhi Vörlund-Wallenius (sit/vihr), joka oli ollut julkisesti ratikkaa vastaan, joutui jättämään kokouksen väliin henkilökohtaisten syiden takia, jonka vuoksi hänen tilalleen tuli ratikkaa kannattava Matti Vähä-Heikkilä (vihr).

Kokoukseen osallistui myös pääministeri ja Turun kaupunginvaltuutettu Petteri Orpo (kok), joka on julkisesti tukenut raitiovaunupäätöstä ja äänesti sen puolesta.

Lopullinen päätös riippuu valtion tuesta

Kaupunginvaltuuston päätös on ehdollinen ja riippuu siitä, saako Turku raitiovaunun rakentamiseen valtiolta tukea. Kaupungin tulee saada valtiolta 30 prosentin osuus raitiovaunun rahoituksesta.

Raitiotien hinnaksi on arvioitu 465 miljoonaa euroa ilman vaunuhankintoja ja vaunujen kanssa noin puoli miljardia euroa. Raitiovaunupäätös on Turun kaupungin historian taloudellisesti suurin päätös. Vertailun vuoksi: Turun kaupungin vuosittainen toimintabudjetti on noin 800 miljoonaa euroa.

Valtuuston päätös on myös valituskelpoinen, joten ennen rahoitusneuvotteluja Turun tulee mahdollisesti käydä läpi hallinto-oikeudelliset menettelyt, jotka voivat yltää korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Turun raitiovaunuhankkeeseen on liittynyt merkittävää järjestäytynyttä vastustusta, joten valituksia lienee tiedossa.

Tämän lisäksi on tiedossa, että Turun raitiovaunun reitin varrella on lukuisia arkeologisesti kiinnostavia alueita, jotka tulee tutkia, ennen kuin raitiovaunua voidaan rakentaa. Arkeologisten kaivausten arvellaan alkavan ensi vuonna.

Päätöksestä seuraa nyt vuosien selvitys-, rahoitus- ja rakennusurakka, joten raitiovaunuliikenteen ennustetaan alkavan aikaisintaan vuonna 2033.

Kaupunkikehittämisen tulppa on vihdoin poissa

Turun apulaispormestari Elina Rantasen (vihr) päällimmäinen tunne päätöksestä oli syvä helpotus ja lievä epäusko. Rantanen on omien sanojensa mukaan edistänyt raitiovaunuhanketta kohta 20 vuotta ja jännitys jatkui aivan viime metreille asti.

“Kun kokous alkoi, emme vielä tienneet, mitä valtuutetut päättäisivät. Ilta seurasi draaman kaarta. Kun viimeisetkin puhujat paljastivat kantansa, oli kuin hengitys olisi pysähtynyt valtuustosalissa”, Rantanen kertoo Verdelle.

Keskustelu salissa oli asiallista ja korkeatasoista. Rantasen mukaan kantoja perusteltiin ja puheenvuoroja kuunneltiin. Rantanen oli pelännyt, että joku ehdottaisi vielä pöytäämistä, mutta sitäkään ei tapahtunut.

“Valtuuston keskustelu käytiin demokratian hengessä”, Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan keskustelu raitiovaunuhankkeesta ennen kokousta oli ollut poikkeuksellisen repivä. Rantanen nostaa esille erityisesti nimettömät taustavaikuttajat, jotka kampanjoivat näkyvästi raitiovaunupäätöstä vastaan.

“Muistaakseni edes toriparkkikeskustelu ei ollut yhtä sähköinen ja värikäs kuin tämä.”

Raitiotiepäätös hyväksyttiin lopulta odotettua suuremmalla marginaalilla. Nyt vuosien kuorma on purkautunut ja seuraava vaihe voi alkaa.

“Tämä oli merkittävä askel Turulle modernina eurooppalaisena kaupunkina. Moni on vuosia henkisesti jo valmistautunut tähän päätökseen, mutta joutunut odottamaan sen toteutumista. Jonkinlainen kaupunkikehittämisen tulppa on nyt vihdoin poissa.”

Kehitys ei ala ihan heti, vaan edessä on Rantasen mukaan todennäköisesti ainakin valituskierros. Valtiolta Rantanen odottaa kuitenkin vihreää valoa rahoitukselle.

“Muut kaupungit ovat saaneet valtiolta rahaa raitiotiehankkeisiin. Turun kohdalla alustava MAL-sopimus on jo tehty, ja tuntuisi hyvin oudolta sekä väärältä, jos valtio kohtelisi Turkua eri tavalla kuin muita kaupunkeja.”