Tutkimus: Suomalaiset haluavat Euroopalta vahvempaa turvallisuuspoliittista roolia
Maailmanjärjestyksen murros näkyy myös suomalaisten asenteissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista uskoo sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyneen ja haluaa Suomen vahvistavan turvallisuuttaan erityisesti eurooppalaisen yhteistyön kautta.
Uuden tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista kokee, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on jo murentunut. Kansalaiset toivovat Euroopan ja Suomen vastaavan tilanteeseen vahvalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla. Tutkimushanketta johti Helsingin yliopisto.
Raportin mukaan suomalaiset näkevät, että Euroopan tehtävänä on puolustaa yhteisiin sopimuksiin perustuvaa järjestystä suurvaltojen hegemonista asemaa vastaan. Kansainvälinen turvallisuusympäristö muuttuu voimakkaasti ja monitasoisesti. Sääntöpohjainen järjestelmä menettää ohjausvoimaansa, mutta sen rinnalle ei ole syntynyt uutta järjestystä.
Vastaajat pitävät yhteistyön rakentamista Brasilian, Intian ja muiden keskisuurten toimijoiden kanssa hyväksyttävänä strategiana. Samalla tuki Ukrainalle on yhä vahvaa, vaikka sodan pitkittyminen näkyy pienenä notkahduksena.
Tutkimusraportti Purkupallon politiikka: Suomalaisten odotukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan siirtymissä perustuu Helsingin yliopiston johtamaan NATOpoll-tutkimushankkeeseen, jossa on kerätty kyselyaineisto yli 3 100 suomalaiselta. Kyselyyn vastanneista 840 oli osallistunut aikaisempiin kyselyihin, mikä mahdollistaa pitkittäistutkimuksen näkökulman.
Kansalaisten ja päättäjien näkemykset Suomen ja Yhdysvaltojen suhteesta erkanevat
Vain noin kymmenesosa suomalaisista katsoo, että Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Nato-liittolaisiaan nykyhallinnon aikana. Myös Yhdysvaltojen sitoutuminen Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen puolustusyhteistyösopimukseen koetaan ohueksi - sitä kannattaa vain 24 prosenttia vastaajista.
Yhdysvaltoihin kohdistuva epäluottamus on erityisen voimakasta naisten keskuudessa. Suomen virallinen linja painottaa maiden kahdenvälisten suhteiden läheisyyttä ja yhteistyön monimuotoisuutta, mutta kansalaisten enemmistö haluaisi vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista. Tämä koskee niin aseteknologiaa, jossa USA-riippuvuudesta eroon haluaisi 87 prosenttia kansalaisista, digitaalista infrastruktuuria (79 prosenttia) kuin laajemmin kulutusvalintojakin (91 prosenttia).
Nato on suomalaisille turvallisuuden takaaja
Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut kahdessa vuodessa kymmenen prosenttiyksikköä 73 prosenttiin, mutta luottamus yhteiseen puolustukseen on säilynyt vankkana. Suomalaisista 57 prosenttia olisi valmis lähettämään reserviläisiä tueksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle.
Ydinaseisiin liittyvissä kysymyksissä Naton ydinaseharjoituksiin osallistumista kannatetaan aiempaa vahvemmin. Nyt 54 prosenttia tukee niihin osallistumista. Kasvussa on myös tuki ydinaseiden kauttakuljetuksille, jotka hyväksyy 46 prosenttia vastaajista. Ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle saa kuitenkin edelleen vain vähäistä tukea, 22 prosenttia suomalaisista tukee sitä. Eurooppalaisen ydinpelotteen vahvistamista tukee selvä enemmistö, 59 prosenttia vastaajista.
"Suomessa turvallisuuskysymysten politisoituminen uudelleen ilmenee etenkin kasvavana jännitteenä puolustustarpeisiin erittäin myönteisesti suhtautuvien kokoomuksen ja perussuomalaisten ja niihin kriittisesti asemoituvien vasemmistoliiton kannattajien välillä", hankkeen johtaja, apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta huomauttaa.
Raportti tarjoaa tietoa ja suosituksia, jotka voivat auttaa vahvistamaan Suomen varautumista ja yhteiskunnallista turvallisuutta tulevaisuudessa.
Taloustutkimus keräsi aineiston 31.3.–14.4.2026. Koko aineiston virhemarginaali on noin ± 1,8 prosenttiyksikköä ja alkuperäisten vastaajien osalta noin ± 3,4 prosenttiyksikköä.
