Mitä ihmiselle jää tekoälyn aikakaudella? - Uusi hanke käynnistyy
Ihmisen tekemä nousee uudella tavalla merkitykselliseksi, kun synteettinen sisältö vyöryy arkeemme. Uusi hanke kokoaa teknologian, tieteen, kulttuurin, median ja yhteiskunnan vaikuttajia kysymään, mitä ihmisen ajattelu, kokemus ja tekijyys meille merkitsevät.
Kun maailma täyttyy sisällöstä, jonka alkuperästä ei enää voi olla täysin varma, yksi asia alkaa muuttua yllättävän merkitykselliseksi: tieto siitä, että toisella puolella on oikea ihminen.
Ihmisen tekemää -hanke kokoaa yhteen suomalaisia teknologian, tieteen, kulttuurin, median ja yhteiskunnan vaikuttajia pohtimaan ihmisen tekijyyden merkitystä tekoälyn aikakaudella.
Mukana hankkeessa ovat muun muassa kyberturvallisuusasiantuntija Mikko Hyppönen, tekoälyasiantuntija Antti Merilehto, entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, teoreettisen fysiikan emeritusprofessori Kari Enqvist, aivotutkija Minna Huotilainen, valtio-opin dosentti Johanna Vuorelma, filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto, toimittaja Baba Lybeck, kielitieteilijä Janne Saarikivi, toimittaja Katja Ståhl, käsikirjoittaja Anna Brotkin, muusikko Mikko Kuustonen ja professori Panu Savolainen.
Hankkeen tavoitteena ei ole tekoälyn vastustaminen. Moni mukana olevista tuntee ja kokee tekoälyn mahdollisuudet syvällisesti. Juuri siksi havainto ihmisen tekemän työn, ajattelun ja kokemuksen muutoksesta on noussut entistä tärkeämmäksi.
Tekoäly kirjoittaa, kuvittaa, keskustelee, säveltää ja simuloi ihmistä eri aloilla yhä uskottavammin. Samalla syntyy valtava määrä sisältöä, jonka tekijä, tarkoitus ja alkuperä jäävät hämäriksi. Ihmisen tekemää -hanke tahtoo nostaa esiin sen, mikä vyöryn keskellä helposti katoaa: ihmisen kokemuksen, harkinnan, vastuun ja vaivannäön.
“Jos sanat ovat helinää ilman aitoa tunnetta, mitä arvoa niillä on? Inhimilliseen prosessiin kuuluva harhailu, epäröinti ja tunnustelu tekevät elämästä mielenkiintoista”, pohtii tuottaja Sanna Grav hankkeen tiedotteessa.
“Vain ihminen voi sanoittaa, miltä ihmisenä oleminen tuntuu”
Kirjailija Anna Brotkinin mukaan tekoälyn aikakaudella tarvitaan yhä enemmän ihmisen ääntä, kritiikkiä ja hankausta.
“Elämme jatkuvasti syvenevässä merkitystyhjiössä. Siksi tarvitsemme humaaneja ääniä, ajatuksia, kritiikkiä ja hankausta enemmän kuin koskaan. Vain ihminen voi sanoittaa, miltä ihmisenä oleminen tuntuu”, Brotkin sanoo.
Filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto korostaa, ettei hankkeen viesti ole tekoälyvastainen.
“Tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan oikein käytettynä se voi tukea merkittävästi ihmisen omaa ajattelua. Siksi tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin nousee nimenomaan ihmisen oma kyky ajatella, hahmottaa kokonaisuuksia ja luoda uutta.”
Valtio-opin dosentti Johanna Vuorelma näkee kyseessä myös yhteiskunnallisen ja vuorovaikutuksellisen kysymyksen.
“Ihmisyys on ajattelua yhdessä. Ajattelun ulkoistaminen koneelle kaventaa ihmisyyttämme ja etäännyttää meitä ihmisten välisen vuorovaikutuksen ainutlaatuisuudesta.”
Aivotutkija, professori Minna Huotilaisen mukaan koneiden tarkkuus ja tehokkuus eivät pysty korvaamaan sitä, kuinka ihmisen tekemä koskettaa toista ihmistä.
"Kun ihminen tekee jotain omin käsin, lopputulos on rosoista, epätäydellistä ja inhimillistä, ihmisen tekemää. Näin syntyvät uudet genret, näin syntyvät ihmisen keholle ja mielelle sopivat uudet ratkaisut, näin opimme uutta."
Toimittaja Baba Lybeck kertoo, että tapahtumien ja seminaarien juontajana hän huomaa fyysisten kohtaamisten tarpeen lisääntyneen.
"Tapahtumat ovat täyteen buukattuja. Ihmiset janoavat aitoja keskusteluja ja kanssakäymistä kollegoidensa kanssa. Seminaarit ovat tarkkaan moderoituja - keskustelut ovat rakentavia ja vastakkainasettelu loistaa poissaolollaan. Miksi? Koska ne ovat ihmisten tekemiä.”
Valtava murros vaatii uudenlaisia rakenteita
Hanketta toteutetaan Alfred Kordelinin säätiön rahoittamana kulttuuri- ja mediahankkeena. Taustalla toimii suomalainen media- ja sisältöyhtiö Rapport, joka on kehittänyt pitkään tekijälähtöisiä malleja.
Rapportin hallituksen puheenjohtaja Seppo Honkanen tunnetaan myös Museokortin perustajana. Vuonna 2015 käynnistynyt Museokortti on tulouttanut suomalaisille museoille reilusti yli sata miljoonaa euroa.
Hänen mukaansa tekoälyn aikakauden keskeiset kysymykset eivät vain teknologisia vaan syvästi inhimillisiä ja yhteiskunnallisia.
“Kun elämästä poistaa järjestelmällisesti vaivan, tuloksena tuskin on parempi elämä. Jäljelle jää ohut varjo elämästä", Honkanen toteaa.
“Haluamme paitsi herättää keskustelua ihmisen tekemän merkityksestä, myös tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisen ajattelulle, kulttuurille ja kohtaamisille.”
Tavoitteena on, että Ihmisen tekemää -hanke synnyttää myös pysyviä rakenteita.
Seuraavat avaukset julkistetaan toukokuun aikana. Keskeisenä tavoitteena on tehdä ihmisen ajattelu, tekijyys ja tulonmuodostus mahdollisiksi aikana, jolloin yhä suurempi osa sisällöstä on koneen tuottamaa.
“Etsimme yhdessä vastausta siihen, mitä ihmisen tekemä meille pohjimmiltaan merkitsee ja millaisin rakentein voimme viisaasti vastata käynnissä olevaan valtavaan murrokseen”, Honkanen sanoo.
