Väestökriisin tarvitaan uusia ratkaisuja: suurperheiden houkuttelua ja koulutusta kotimaassa
Kuva: Lawrence Crayton

Väestökriisin tarvitaan uusia ratkaisuja: suurperheiden houkuttelua ja koulutusta kotimaassa

Suomen talouden kestävä kasvu edellyttää väestökehityksen haasteiden ratkaisemista. Maahanmuutto on välttämätöntä demografisen vajeen paikkaamiseksi. Suomen tulisi houkutella erityisesti monilapsisia perheitä ja tarjota koulutusta potentiaalisille maahanmuuttajille heidän lähtömaissaan.

Suomen talouteen ei saada kestävää kasvua ilman, että väestökehityksen haasteet ratkaistaan. Suomen väestönkasvu on hidastunut viime vuosikymmeninä merkittävästi, mikä on luonut paineita kansakunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle tulevaisuudelle. Syntyvyys on nyt vain 1,26 lasta per nainen, ja olisi vielä tuostakin pienempi ilman maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä. Tällä hetkellä jokainen ikäluokka on lähes puolet pienempi kuin edellinen. Tämä kehitys ajaa vanhenevan väestön maassa eläkejärjestelmän, terveydenhuollon ja talouden kriisiin, jos vajetta ei paikata maahanmuutolla. 

Suomessa asetetaan maahanmuuttajille tulorajoja ja haaveillaan koulutettujen ihmisten työperäisestä maahanmuutosta. Sama haave on kuitenkin monella muullakin maalla. Lisäksi syntyvyys on pudonnut alle uusiutumistason jo suurimmassa osassa maailman maista. Kansainvälinen kilpailu työperäisestä maahanmuutosta kiristyy. Lisäksi tilastot osoittavat että korkeasti koulutetut työperäiset maahanmuuttajat harvoin jäävät pysyvästi Suomeen, joten heistä ei ole paikkaamaan demografista vajetta.

Näistä lähtökohdista Suomen tulisi uudelleen arvioida maahanmuuttopolitiikkaansa ja hakea realistisia ja yhteiskunnan kehityksen kannalta kestäviä ratkaisuja. Miten voimme huolehtia työvoiman riittävyydestä ja demografisen vajeen korjaamisesta, jos Suomen vetovoima ei riitä houkuttelemaan kaikkein halutuimpia maahanmuuttajia? Syntyvyyden nostaminen, jos se onnistuisi, ei sekään enää nykyisessä tilanteessa riitä korjaamaan väestörakenteen ongelmia. Nyt syntyvä lapsi on työvoimaa vasta yli 20 vuoden kuluttua, ja nuoria synnytysikäisiä naisia on tällä hetkellä vain suhteellisen vähän, joten maahanmuuton on väistämättä oltava osa ratkaisua. Nyt tarvitaan vaikuttavia keinoja väestökriisin ratkaisemiseksi.

Panostetaan monilapsisten perheiden maahanmuuttoon 

Koska lapsien määrän vähyys on keskeinen osa Suomen demografista ongelmaa, olisi järkevää houkutella Suomeen maahanmuuttajia, joilla on vähintään 3 lasta. Siinä missä aikuisella maahanmuuttajalla voi olla haasteita oppia kieli ja juurtua täysin uuteen kulttuuriin tai kouluttautua sellaiseen työhön, josta Suomessa on tarjontaa, ovat lapsen mahdollisuudet oppia kieli ja sopeutua Suomeen merkittävästi paremmat. Meillä on hyvä koulujärjestelmä, ja panostamalla myös varhaiskasvatukseen voimme tukea lapsen kotoutumista alusta alkaen. 

Kanada ja Australia ovat jo pitkään panostaneet perhekeskeisiin maahanmuuttostrategioihin. Molemmat maat ovat kehittäneet malleja, jotka eivät ainoastaan houkuttele perheitä vaan myös tarjoavat kattavan tuen heidän integroimisekseen yhteiskuntaan. Tämä sisältää sekä alkuvaiheen avun että pitkäaikaisen tuen, jotka auttavat perheitä juurtumaan uuteen kotimaahansa. Suomen tulisi ottaa oppia näistä esimerkeistä. Tämä tarkoittaa monilapsisten perheiden aktiivista houkuttelua ja heidän tarpeidensa huomioimista maahanmuuttopolitiikassa. 

Monilapsisten perheiden maahanmuuttostrategia tarjoaa paitsi välineen Suomen demografisen vajeen korjaamiseen myös kestävän tavan rakentaa yhteiskuntaa. Lapsiperheitä olisi järkevää houkutella erityisesti niistä lähtömaista, joiden kansalaiset todennäköisimmin jäävät pysyvästi Suomeen. Tällaisen strategian käyttöönotto tukisi Suomen pitkäaikaista hyvinvoinnin kehitystä ja järjestelmän kestävyyttä, asioita, jotka ovat elintärkeitä kansakuntamme menestykselle.

Tarjotaan koulutusta potentiaalisille maahanmuuttajille heidän lähtömaissaan

Suomalaiset yritykset ja instituutiot ovat jo järjestäneet kielikoulutusta maailmalla niissä maissa, joissa on kiinnostusta tulla töihin Suomeen. Suomi voisi laajentaa koulutuksen koskemaan myös ammatillista koulutusta lähtömaissa ja valtio voisi ottaa tässä aktiivisen toimijan roolin. Esimerkiksi teknisen, hoiva-alan ja kaupan alan koulutukset voitaisiin räätälöidä vastaamaan sekä Suomen työmarkkinoiden tarpeita ja toteuttaa lähtömaissa sopimuksella, jossa onnistuneesti koulutuksen läpäisseet saavat Suomeen työluvan ja sitoutuvat tulemaan Suomeen töihin vähimmäisajaksi. Tämä ei ainoastaan valmista tulevia työntekijöitä työelämään Suomessa, vaan myös vahvistaa Suomen imagoa innovatiivisena ja vastuullisena maana, joka investoi ihmisten tulevaisuuteen jo ennen heidän maahan tuloaan.

Suomessa vallitsee tällä hetkellä tappiomieliala ja osa poliittisesta kentästä on jumiutunut poteroihinsa. Maahanmuuttoa vastustetaan myös kategorisesti vedoten siihen liittyviin ongelmiin ja sivuuttaen ne massiiviset ongelmat, jotka väistämättä seuraavat liian vähäisestä maahanmuutosta. On tunnustettava tosiasiat, kuten se, että Ruotsin parempi talouskasvu johtuu merkittävältä osalta Suomea paremmasta demografiasta, joka taas on seurausta aiemmasta maahanmuutosta.

Mikäli emme halua seurata vierestä hyvinvointivaltiomme luhistumista ja kansalaisten kurjistumista, on meidän tarkasteltava erilaisia ratkaisuja tilanteeseen ennakkoluulottomasti ja ratkaisukeskeisesti. Meillä on oltava aitoa halua löytää ratkaisuja ongelmiin ja kykyä lähestyä ongelmia uudella tavalla. Suomella on kaikki edellytykset korjata demografian aiheuttamat haasteet. Demografia toki on vain yksi Suomea painavista haasteista, mutta se vaatii välttämättä ratkaisun. Meillä on kuitenkin kykyä ratkaista niin tämä kuin muutkin haasteet, ja nousta uuteen menestykseen.

Aino Tuominen
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu

Lue lisää