Loppusyksy on ollut kahden ison YK:n kokouksen aikaa. COP27-ilmastokokous Egyptissä marraskuussa sai aikaan lupauksen vahinkoja ja menetyksiä korvaavasta rahastosta, mutta ei ollut muuten mikään erityinen edistysaskel. Kehittyville maille tämä oli iso voitto.
Montrealissa pari päivää sitten päättynyt COP15-luontokokous pääsi pidemmälle ja sitä on verrattu Pariisin ilmastosopimukseen vuodelta 2015. Maailmanlaajuisesti pitää suojella 30 prosenttia maa-, sisävesi- rannikko- ja merialueista ja heikentyneitä maa- ja vesiekosysteemejä pitää ennallistaa.
Lähes 200 maan joukossa myös Suomi on nyt sitoutunut ennallistamiseen. EU:n ennallistamisohjelmasta nousi aiemmin tänä syksynä hirvittävä haloo hallitusta myöten, mutta tämän maailmanlaajuisen ennallistamispäätöksen tiimoilta on ollut hiljaista.
Lähes 200 maan joukossa myös Suomi on nyt sitoutunut ennallistamiseen.
COP15:ssä saatiin sovittua käsittämättömän pitkä linja asioita luonnolle haitallisten tukien poistamisesta ravinnepäästöjen puolittamiseen. Esimerkiksi luonnolle haitallisia tukia on poistettava asteittain, vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Samalla sovittiin myös kaikille valtioille yhteisistä mittareista, joilla sovittujen toimien edistymistä mitataan.
Myös yritykset ja elinkeinoelämä ovat olleet mukana tässä väännössä. Kuluttajat ja sijoittajat huhuilevat kestävästi valmistettujen tuotteiden perään ja yritykset haluavat selkeitä raameja vastuulliselle toiminnalle. Suomessa yritysten tahtoa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta kartoittaa Sitran vanhempi neuvonantaja Mari Pantsar ympäristöministeri Maria Ohisalon toimeksiannosta.
Isojen YK-sopimusten lisäksi on pari päivää sitten päästy sopuun EU:n päästökaupan uusista pelisäännöistä. Pelin henki on selkeä, saastuttaja maksaa. Vihreämmin toimiminen tuo yritykselle selvää rahaa ja EU-tason sääntely takaa yrityksille samanlaisen kilpailuympäristön. Tätä korostaa se, että EU:ssa aletaan rakentaa myös hiilitulleja paljon päästöjä aiheuttaville, EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille.
EU päätti myös tukea sosiaalirahaston avulla kansalaisia ja pienyrittäjiä. Siirtyminen ilmasto- ja luontoystävälliseen toimintaan edellyttää tukea siirtymäkauden aikana, jotta kaikki pääsevät mukaan kehitykseen.
Sähkötuki suunnattava oikein
Vaikka aivan viime päivinä ja viikkoina on saatu aikaan näitä isoja kansainvälisiä sopimuksia, on ykkösaihe Suomessa sähkön hinta. Kuluttajat varautuvat jouluun, jolloin ei pitäisi paistaa jouluruokia samaan aikaan, eikä ainakaan saunoa, sillä sähkö maksaa maltaita, eikä sitä ole tarpeeksi.
Osalla kotitalouksista hätä on tätäkin suurempi, eikä sähkölaskun jälkeen ole varaa tavanomaisiin jouluherkkuihin ja -lahjoihin. Sähkölasku on erityinen ongelma pienituloisilla, jotka asuvat sähkölämmityksen varassa.
Hallitus on koonnut tukipaketin, joka on yhdistelmä kotitalousvähennystä, arvonlisäveron alennusta, Kelan tukea, kertakorvausta, maksuaikaa ja keväällä ehkä vielä lisätoimena hintakatto. Kotitalouksien lisäksi muistetaan yrityksiä, myös maatalousyrittäjiä.
Sähkön hinnasta ja mahdollisesta pulasta on puhuttu kuukausikaupalla, joten ihmetystä herättää asian valmistelu. Miksi erilaisten selvitysten teko ja mahdollisuuksien punninta näyttää jääneen viime tippaan? Olisiko pitänyt ottaa jo keväällä koppi vihreiden esittelemästä energiarahasta, jolla olisi helpotettu muun muassa lämmityksen ja sähkön hintojen nousun aiheuttamia ongelmia pienituloisille?
Tähänastisessa valmistelussa on päädytty tulokseen, joka ei kohdista tukieuroja niitä eniten tarvitseville.
Tähänastisessa valmistelussa on päädytty tulokseen, joka ei kohdista tukieuroja niitä eniten tarvitseville. Tukien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa arviota, mutta turhan iso osa siitä on päätymässä hyvätuloisille. Hallitus on varannut mahdollisuuden myöhempään tarkasteluun ja hyvä niin.
Tuen ulkopuolelle voivat kuitenkin edelleen jäädä ne, joilla on alentunut kyky hyödyntää tukijärjestelmiä. Moni on aidosti hädissään yrittäessään selvittää, mitä monitahoinen tukipaketti kaikkineen edellyttää ja mitä kuluttajan pitää itse ymmärtää tehdä.
Laiha lohtu on tieto siitä, ettei sähkölämmitteisesta talosta voi talviaikaan katkaista sähköjä, vaikka laskut jäisivät nyt maksamatta.
Toinen lohtu on tieto siitä, että ilman jo toteutunutta vihreää siirtymää Suomessa sähkön hinta ja saatavuus olisi vielä suurempi ongelma.
0 kommenttia