Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.

14.9.2022 | Puheenvuoro

Kaivoslain uudistus ei turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Kuva: Harri Säynevirta

Eduskunta on aloittanut kaivoslain uudistuksen käsittelyn. Kaivoslakia on valmisteltu pitkään. Lakiesitykseen on runsaasti palautteesta huolimatta tehty vain vähän muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:ssä. 

Suomen pinta-alasta on eri asteisten kaivosvarausten ja malminetsintälupien peitossa noin 15 %. Kaivoslaki on yksi seuratuimmista uudistuksista tällä kaudella. Valtavia alueita on varattu niin Lapista kuin Saimaaltakin. 

Kaivoslain korjaamiseen kohdistuu syystä runsaasti suomalaisten odotuksia. Suomen kaivoslainsäädäntö antaa käsittämättömän anteliaasti varausoikeudet mille tahansa yhtiölle, joka ehtii tekemään ensimmäisen varauksen. TEM:n lakiesitys ei ole tuomassa parannuksia tähän, eikä se juurikaan lisää ihmisten oikeuksia vaikuttaa siihen, mitä heidän maillaan tai lähialueillaan tehdään.

Maanomistajien enemmistö saisi vaikuttaa vasta 10 vuoden päästä malminetsintälupaan. Kaivosyhtiöitä velvoitetaan pitämään infoja, mutta riippumatonta tietoa tämä ei tarjoa. Varausmaksuksi esitetään euroa per hehtaari, millä ei estetä ylisuuria varauksia. Kansallis- ja luonnonpuistojen rajaus luonnonsuojelulailla on pieni alku arvokkaiden alueiden suojelulle.  

Yhteiskunnalla täytyy olla selkeästi mahdollisuus määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu.

Koska Suomen mallissa mineraalien omistajuutta ei ole valtiolla, yhteiskunnan pitäisi asettaa riittävät reunaehdot ympäristön ja ihmisten suojaksi. Kysymys ei ole puoluepoliittinen, vaan laajasti yhteiskunnallinen. Yhteiskunnalla täytyy olla selkeästi mahdollisuus määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman sitä tullaan näkemään kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kaksi eduskuntaa on vaatinut korjaamaan lain tältä osin. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin.

Selkein kohta lakiesityksessä on kunnan kaavoitusmonopolin vahvistaminen kaivoslupavaiheessa. Nykyisellään epäselvän lainkohdan korjaaminen on tarpeellista. 

Eduskunta on edellyttänyt, että ”hallitus varmistaa kaivostoimintaa ohjaavalla lainsäädännöllä nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun sekä varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuuden haittojen kärsijöille.” 

Kuvaavaa on, että näistä viimeisestä TEM ei tuonut minkäänlaista esitystä.

Mari Holopainen & Inka Hopsu
Kirjoittajat ovat vihreitä kansanedustajia.

14.9.2022 12:42

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

3 Kommentit

  1. Kaivoslain uudistus näyttäisi olevan farssi. En enää tiedä mitä tässä voi tehdä. Kansa vastustaa nykyistä kaivoslakia erittäin vahvasti, mutta silti vuosikymmenestä toiseen ei saada aikaan kuin näpertelyä. Olin jo pettynyt hallituksen alkuvaiheessa, kun tämä asia meni Keskustan tontille. Silloin jo oli selvää ettei kovin hyvä uudesta kaivoslaista taida tulla. Lisäksi pelottavaa oli että asia jätettiin hallituskauden viimemetreille, silloin kaikki aseet on keskustalla vaikka kaataa hallitus jos se niin haluaa.

    Pistin kuitenkin jotain toivoa että Vihreät ympäristöministerin paikalta voivat jotain tehdä. Nyt näyttää että ei kyllä ole saatu kaivosasian suhteen mitään vaikuttavuutta. Ympäristöä menee yhä täysin surutta muutamien miljoonien verotulojen toivossa (samaan aikaan kun syrjäseutujen asukkaat asentelevat vessoihinsa jätevesipuhdistamoja, ettei vaan mene yhtään fosforia paikalliseen vesistöön, jonka kaivos kohta tekee kaloillekin elinkelvottomaksi kaivosjätteillään, jotenkin koomista :).

    Ja kaivoksien myötä ei mene vain ympäristöä, kokonaisia laajoja alueita, perinteitä ja elintapoja. Puhdasta vettä, kalajokia, puhdasta luontoa, matkailuelinkeinoa, alueen imagoa.

    Alan menettää uskoni Suomeen, ja äänestämiseenkin. Odotukset olivat suuret, vasemmistohallitus! Vihreät, Vasemmisto, nyt jos koskaan saadaan jotain tolkkua ympäristöasioihin! Mutta näyttää, että “ei koskaan” voitti.

    Seuraava hallitus ei varmastikaan asiaa ainakaan paranna. Kaivosbuumi on täällä ja kohta alkaa tapahtua, ja meillä on kehitysmaihin verrattava kaivoslaki, ja 15% Suomesta on varattu kaivoksille. Lapista tulee Euroopan Kongo, Saimaan luonto ja järven pilataan. Vanhat paikalliset puhtaaseen ympäristöön nojaavat elämäntavat kuolevat viimeistään kaivosbuumin seurauksena, kaupungistuminen on näitä jo kohta sata vuotta nakertanutkin. Alueilta joilla on ollut vain se puhdas luonto ja jotka ovat sen varaan hitaasti rakentaneet, viedään pois sekin.

    Sanattomaksi ja hyvin surulliseksi vetää. Olen hallitukseemme hyvin pettynyt, kaivosasia oli se tärkein asia alusta alkaen. Hoitajapulan käsittelyssä hallitus on myös ajamassa päin tiiliseinää. En tiedä voinko kouluarvosanalla antaa hallitukselle edes välttävää arvosanaa.

    Täytyy vakavasti harkita mitä puolueita jatkossa voi enää äänestää jos kaivosasia hallituksessa meni näin vähällä rähinällä Keskustan maaliin.

  2. Ei kai nyt sentään farssi tai näpertelyä.
    Luonnonsuojeluliitto katsoo, että laki ei täytä toiveita, mutta on parannus nykyiseen ja se on syytä hyvksyä. Suunnilleen samoin sanoin asiaa ovat luonnehtineet entinen ja nykyinen ympristöministeri eli Krista Mikkonen ja Maria Ohisalo.
    Eiköhän nyt anneta tunnustusta sille, mitä tähän asti on saavutettu ja anneta tuki jatkoponnisteluille.
    Sinänsä on kyllä mielenkiintoista, että kovassa paikassa demarien ympäristöystävällisyys aina taipuu kepun edessä.

    • Epäilemättä asia näyttää hyvin erilaiselta pääkaupunkiseudulta käsin, mitä täältä käsin missä omat sukupolvien ajan sukumme kotina olleet synnyinseutuni ovat kaivosuhan alla, ja missä elämäntapa on vahvasti nojannut juurikin ympäröivään luontoon.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon