Kuntien päästöt ovat vähentyneet jo 10 vuotta, korona näkyy viime vuoden ennätyslaskussa

Maakuntien väliset jyrkät erot eivät johdu pelkästään turpeen käytöstä kaukolämmitykseen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on maantieteellisesti pitkät etäisyydet ja paljon maataloutta ja esimerkiksi pk-yrityksiä, joista päästöjä kertyy. Viime päivinä on puhuttu paljon nimenomaan siitä, ettei maatalouden tukijärjestelmän ja sääntelyn avulla ole onnistuttu laskemaan maatalouden päästöjä 20 vuoteen.

Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020. Kuva: Syke

Kaikista kuntien yhteenlasketuista päästöistä tieliikenteen osuus on neljännes, maatalouden viidennes ja kaukolämmön 15 prosenttia.

Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2020. Kuva: Syke

Päästökaupan piiriin kuuluva teollisuus ja esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen läpiajoliikenne eivät kuulu laskelmien piiriin.

Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005-2020, jolloin keskimääräinen vähennys on ollut 24 prosenttia.

Erityisen selvää päästöjen laskeva kehitys on ollut ns. Hinku-kunnissa. Vuonna 2008 perustetussa Hinku-verkostossa on mukana jo yli 70 kuntaa ja viisi maakuntaa. jotka tavoittelevat 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Syken selvitysten mukaan Hinku-kunnissa on päästy päästöissä kolme prosenttia alemmalle tasolle verkoston tuen myötä.

Kuntien päästöt jatkavat alenemista

Vaikka viime vuosi oli poikkeuksellinen koronan ja lämpimän talven vuoksi, erikoistutkija Santtu Karhinen ei usko alenevan trendin muuttavan suuntaa.

”Kun katsoo, millaisia sähköinvestointeja tehdään ja millä tasolla päästöoikeuksien hinnat ovat, niin päästöjen kasvua ei ole nähtävissä.”

Samaten vaikka liikenteen määrä kasvaa, niin ajoneuvokanta uusiutuu ja sähköistyy.

Kuntien kaukolämpöyhtiöt siirtyvät odotettua nopeammin pois turpeen käytöstä. Kaukolämpöä tuotetaan enenevässä määrin biomassalla, mutta Syke ei vielä laske biomassan korjuun vaikutuksia maankäytön kasvihuonekaasutaseisiin.

”On selvää, ettei siirtyminen puupolttoaineeseen ole kestävä ratkaisu. Puu pitäisi käyttää enemmän hiilidioksidia sitoviin tuotteisiin”, sanoo Karhinen.

Syken tutkijat pohtivatkin, miten tuoda maankäyttösektori mukaan laskelmiin.

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 2005‐2020. Kuva: Syke

Toinen tuleva lisäys laskelmiin ovat kuluttajien aikaansaamat päästöt niin kotimaisten kuin ulkomaisten tuotteiden osalta. Sen myötä selviää, kiepahtaako maakuntien välinen ero päinvastaiseksi eli nousevatko Uudenmaan asukkaiden aiheuttamat päästöt asteikolla ylöspäin.

Syken tiedote.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.