Kuntavaalit 2021: Pride-liputuksen kielto antoi potkua Salon vihreille

Mikä on sateenkaariliputuksen suhde kuntavaaleihin? Salossa käytiin viime vuonna repivä keskustelu Pride-liputuksesta, jonka kaupunginhallitus kielsi. Tämän vuoden kuntavaaleissa vihreiden listalle on Salossa kertynyt jo yli 50 nimeä eli parikymmentä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Sateenkaariteeman esiinnousu ei kuitenkaan yksinään selitä ehdokasmäärän tuntuvaa kasvua.

2.5.2021 | Politiikka

Helsingin kaupungintalon sateenkaariliputus 2018 Kuva: Vadelmavene/ CC

Salossa oli viime vuonna tarkoitus järjestää sateenkaariliputus paikallisen Pride-tapahtuman yhteyteen. Asian vastustajat vetosivat puuttuviin liputusohjeisiin eivätkä halunneet myöskään teemaa tukevia some-nostoja kaupungin kanaville.  Kaupunginhallitus siis torppasi asian. Itse tapahtuma pääsi kuitenkin kaupungintalon pihalle.

”Tapahtuma oli ensimmäistä, mutta toivottavasti ei viimeistä kertaa Salossa”, kertoo Salon vihreiden puheenjohtaja Saija-Reetta Puopolo.

”Vaikka Salo on pikkukaupunki ja vähän maalainenkin, vihreiden arvot purevat ja ilmastonmuutos huolestuttaa myös salolaisia. ”

”Listoille kertyi jo aluksi 53 ehdokasta ja nyt on tullut vielä ehkä pari lisää. Neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 33. Tämä on mieletön tulos, paras kautta historian. ”

Salon vihreiden varapuheenjohtaja Sari Pesonen komppaa.

”Uskon, että Prideen liittynyt näkyvyys toi lisää ehdokkaita ja osa tuli mukaan ihan sitä varten”, sanoo Pesonen.

”Viimevuotinen keskustelu oli tosi erikoista, eihän se liputus olisi ollut keltään pois, mutta nyt vedettiin esiin kaupungin liputusohjeet”, ihmettelee Pesonen.

Puopolo nostaa tärkeiksi teemoiksi kulttuurin ja sivistyksen. Salossa tuetaan voimakkaasti liikuntaa ja menestystä on tullut koripallossa, lentopallossa ja tanssiurheilussa. ”Salo voisi liikunnan lisäksi tukea myös kulttuuria. Ajamme myös Salon tavoitteeksi hiilineutraaliutta vuonna 2030, nykyisen 2035-tavoitteen sijaan.”

Isoissa kaupungeissa jo perinne

Sateenkaariliputus on yleistynyt kunnissa, mutta varsinkin pienissä kunnissa aihe on edelleen herkkä. Helsingissä, Turussa ja esimerkiksi Joensuussa marssi ja liputus ovat jo perinne.

Jokioisissa kunnanhallitus päätyi myös kielteiselle kannalle, kun taas Forssa lähti mukaan ensimmäistä kertaa. Kokkolassa kaupunginhallituksen kielto muuttui valtuustossa.

”Kokkolassa tunteet kävivät kuumina, mutta nyt keskustelu on laantunut”, sanoo Kokkolan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Hanna Cygnel.

Pandemia on muuttanut suunnitelmia ja siirtänyt Kokkolan oman Pride-tapahtuman vuodelle 2022. Liputus ei siis näillä näkymin toteudu, kun ei ole tapahtumaakaan.

Kokkolassa vihreiden listalla on 26 ehdokasta eli enemmän kuin koskaan. Pieni Kokkola on ehdokasmäärässä mitattuna suuri, sillä Vaasassa ja Seinäjoella on kummassakin vain pari ehdokasta enemmän.

”En osaa arvioida, onko Pride-keskustelu lisännyt meidän ehdokasmäärää. Joka tapauksessa ihmiset uskaltavat paremmin tulla mukaan kampanjointiin, vaikka eivät itse asetukaan ehdolle.”

Kokkolan vihreiden ykkösteema kuntavaaleissa on Cygnelin mukaan koulutus. Kokkolan kaupunki oli aikeissa lomauttaa koko henkilökuntansa tänä vuonna ja nyt lomautusuhka on siirtynyt ensi vuodelle.

”Emme halua lomautuksia. Koululaiset ovat kärsineet koronarajoituksista jo tarpeeksi. Vaikka meillä oltiin etäopetuksessa vain viime keväänä, kielteiset vaikutukset näkyvät edelleen.”

Asenneilmapiiri ei ole muuttunut kaikkialla

Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta  ei koordinoi sateenkaariliputuksia, mutta valtakunnallisen yhdistyksen pääsihteeri Kerttu Tarjamo on seurannut liputuksen esiin nostamia keskusteluja.

”Etenkin pienillä paikkakunnilla, joissa teema nousee esiin ehkä ensimmäistä kertaa, voi keskustelu olla repivää ja on paljon asiantonta puhetta”, sanoo Tarjamo.

Tarjamon mielestä tämä osoittaa, että tasa-arvoteemasta pitää edelleen puhua – vuonna 2021.

”Usein sateenkaariliputuksen vastustaminen verhotaan kunnissa byrokratian tai tekniikan taakse. Sanotaan, että vain kunnan tai Suomen lippu hyväksytään.”

”Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä myös kuntatasolla. Viranomaisilta voi vaatia aktiivisia toimia niiden edistämiseen.”

Lainsäädännössä Suomi voidaan laskea Euroopan kymmenen parhaan joukkoon.

”Silti se ei välttämättä näy arjessa. Näiden pikkukaupunkien ja kuntien keskustelut kertovat asenneilmapiirin ongelmista.”

Edit 4.5. Cygnel on Kokkolan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja 

Leena Brandt / Verde

2.5.2021 10:17

0 kommenttia

Lähetä kommentti