Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Maakunnissa pitäisi pohtia millaista elinvoimaa digitalisaatio, kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tuovat eri alueille. Kainuulainen Silja Keränen vaatii Missä syrjä sijaitsee – kirjassaan, että aluepolitiikka pitäisi päivittää tähän päivään. Hän toivoo, että alueilla panostettaisiin ilmapiiriin, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Alueen pitäisi olla avoin ja turvallinen, jotta sinne olisi helppo muuttaa töitä tekemään ja perhettä perustamaan.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon