Kenen ehdoilla Suomea rakennetaan?
Datakeskukset tarvitsevat maata, sähköä ja vettä. Jos ne jättiyhtiöille annamme, vastineeksi on saatava muutakin kuin aidattu halli ja muutama vartijan työpaikka. Suomi ei voi olla datakeskusten villi länsi, kirjoittaa Sofia Virta.
Tekoäly muuttaa maailmaa nopeammin kuin ehdimme sitä ymmärtää. Puhutaan murroksesta, jota verrataan teolliseen vallankumoukseen. Se vaikuttaa siihen, millaista työtä teemme, miten turvallisuudestamme huolehditaan ja kenellä on valtaa. Tämä murros ei tapahdu vain jossain pilvessä. Sen fyysinen muoto on datakeskus: valtava halli, joka tarvitsee maata, sähköä, kriittisiä raaka-aineita ja usein vettä.
Juuri nyt maailmalla on käynnissä datakeskusbuumi, ja Suomi kiinnostaa. Meillä on vakaa yhteiskunta, toimiva sähköverkko, viileä ilmasto ja puhdasta, edullista energiaa. Siksi kansainväliset jättiyhtiöt katsovat tänne.
Se ei ole ongelma sinänsä, mutta ongelma on siinä, kenen ehdoilla jättiyhtiöiden datakeskuksia nousee Suomeen – kenen ehdoilla Suomea rakennetaan. Datakeskukset voivat tuoda Suomeen työtä, osaamista ja verotuloja, mutta jos annamme niiden tulla millä ehdoilla tahansa, havahdumme liian myöhään seurauksiin. Silloin metsät, vedet ja yhteinen sähkömme muuttuvat raaka-aineeksi, josta hyöty valuu muualle ja haitat jäävät tänne. Siksi meillä vihreillä on selkeä kanta: Suomi ei voi olla datakeskusten villi länsi.
Ensinnäkin pitäisi olla selvää, että datakeskus ei kuulu koskemattomaan metsään, kun Suomessa on tyhjillään vanhoja teollisuusalueita ja jo rakennettua maata, jonne rakentamisen on ensisijaisesti suuntauduttava.
Kun luontoa kuitenkin otetaan käyttöön, haitan aiheuttajan on maksettava haittojen hinta. Olemme vihreissä esittäneet, että kaikelle maankäytölle säädetään velvoittava ekologinen kompensaatio, ja että metsäkatoa aiheuttavasta maankäytöstä peritään maankäytön muutosmaksu. Jos vettä käytetään jäähdytykseen, suljettujen vesikiertojen on oltava pakollisia. Muiden kuin pienten hankkeiden ympäristövaikutukset on aina arvioitava.
Nämä ovat kohtuullisia ehtoja. Jos yhtiö ei pysty niitä täyttämään, hanke ei kuulu Suomeen.
Toiseksi on huomioitava, että vaikka Suomen puhdas sähkö on kilpailuetumme, sitä ei ole rajattomasti. Siksi datakeskusten on itse tuotava järjestelmään uutta päästötöntä sähköä vastaamaan kulutustaan. Niiden on osallistuttava sähkömarkkinoiden joustoihin silloin, kun verkko sitä tarvitsee. Kantaverkkoon pääsyssä etusijalle on asetettava ne hankkeet, jotka sitoutuvat uuteen puhtaaseen tuotantoon ja verkon joustavuuteen.
Kolmanneksi, kun palvelimet tuottavat lämpöä, sen paikka on kodeissa ja teollisuudessa, ei taivaalla. Jokaiselta datakeskukselta on vaadittava suunnitelma hukkalämmön hyödyntämisestä.
Lisäksi on selvää, että liian usein suuret hankkeet etenevät hiljaisuudessa. Kunnat allekirjoittavat vaitiolosopimuksia, eivätkä asukkaat tiedä, mitä naapuriin on tulossa, ennen kuin päätökset on jo tehty. Tämän on muututtava. Datakeskusten on julkistettava tiedot omistuksestaan, energiankulutuksestaan ja ympäristövaikutuksistaan jo lupavaiheessa. Julkishallinnon ei pidä allekirjoittaa vaitiolosopimuksia ilman välttämätöntä syytä. Päättäjillä, medialla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä heidän arjen ympäristölleen ollaan aikeissa tehdä.
Jos annamme maamme, luontomme ja sähkömme, vastineeksi on saatava muutakin kuin muutama vartijan työpaikka ja aidattu halli. Verotulojen on jäätävä Suomeen, ja voitonsiirtoihin on puututtava EU-tasolla. Etusijalle on asetettava hankkeet, jotka tuovat pysyviä työpaikkoja ja osaamista ja jotka vahvistavat Suomen ja Euroopan digitaalista itsenäisyyttä. Tekoälyn aikakaudella sekin on turvallisuuskysymys.
Moni datakeskusta koskeva ratkaisu tehdään kunnanvaltuustossa, kaavoituksessa ja lupaprosesseissa. Siksi tämä on asia, johon jokainen vihreä voi vaikuttaa omalla paikkakunnallaan: kysymällä, vaatimalla avoimuutta ja muistuttamalla, että luonnolla on arvo, joka ei näy yhtiön taseessa.
Tarvitsemme kansallisen suunnitelman, joka ohjaa rakentamista sinne, missä haitat ovat pienimmät ja hyödyt suurimmat. Tarvitsemme säännöt, jotka ovat samat kaikille, olipa hakija kotimainen yritys tai maailman suurin teknologiajätti.